Eduskuntavaalien pääteemaksi nostettava yrittäjyys ja työpaikat

Luottoluokituksen lasku oli kuin unilukkari Suomelle. Työttömyys, yritysten vaikeudet ja näköalattomuus vaivaavat maatamme. On rehellisesti myönnettävä, ettei 2011 aloittanut hallituspohja ole ollut paras mahdollinen yritysten toimintaympäristön parantamisessa. Vasemmistoliiton ja Vihreiden vastuusta vetäytyminen ei enää kokonaisuutta muuttanut, sillä aika kävi vähiin.

Samalla kun valtiontaloutta tasapainotetaan, talous pitää saada kasvu-uralle ja työllisyysaste nousuun. Seuraavien vaalien pääteemaksi on nostettava yrittäjyys. Hyvinvointiyhteiskuntaa on pyritty ylläpitämään velanotolla, mutta se tie on nyt katsottu loppuun. Velaksi ei voi loputtomasti elvyttää.

Kestäviä työpaikkoja voi syntyä vain yrityksiin. Yrityksillä on oltava hyvät edellytykset toiminnalleen, jotta ne voivat työllistää. Tämä on yksi valtion merkittävimmistä päätehtävistä. Yrittämisen infrastruktuuri pitää saada kannustavaksi ja kasvua tukevaksi. Byrokratiaa ja sääntelyä on samaan aikaan kevennettävä. Hallitusohjelman päätavoite on oltava selkeä – yrittäjyys nousuun ja sitä kautta suomalaisille uusia työpaikkoja.

Joustavuutta yrittäjyyden ja palkansaajana olemisen välillä täytyy lisätä. Nykyaikana ei ole perusteita sille, että yrittäjä tai hänen perheensä eivät saa samaa perusturvaa kuin työntekijä. Omaa yritysideaa on voitava kokeilla pelkäämättä, että jää kaiken sosiaaliturvan ulkopuolelle.

Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen riskiä on painettava pienemmäksi. Palkkaamiskynnystä on madallettava esimerkiksi pidentämällä koeaikaa ja helpottamalla työsuhteiden solmimista ja irtisanomista. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamisella voidaan luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Moni yrittäjä tekee nykyisin yksin 1,5 – 2 ihmisen työt.

Selvitys maksuperusteiseen arvonlisäveroon siirtymisestä valmistuu marras-joulukuun vaihteessa. Tällä hetkellä myyjäyrityksen täytyy tilittää arvonlisävero verottajalle lähetettyjen, ei maksettujen laskujen perusteella. Tämä on merkittävä kassavirtaongelma varsinkin monelle pienyrittäjälle. Lisäksi laskujen maksuajan maksimipituudeksi on lainsäädännöllä määrättävä 30 päivää. Jos yrityksillä on merkittävä kokoero, laskun maksuajan sanelee käytännössä suurempi yritys EU:n määrittämään yhteisen sopimisen sallivaan 60 päivään. Outi Mäkelä (kok) on tehnyt asiasta lakialoitteen, jonka toisena allekirjoittajana olin mielelläni. Asian käsittely on vielä kesken.

Työntekijä voi siirtää vuosilomaansa eteenpäin, jos hän sairastuu lomansa aikana. Kustannukset jäävät nyt työnantajan maksettaviksi. Jatkossa sairastamisen kulut on hoidettava yhteisesti. Sairauslomien ensimmäiselle päivälle tulisi asettaa palkaton karenssi. Kaikkea ei voi kaataa työnantajalle.

Suomi tarvitsee työllistäviä yrityksiä ja menestyviä yrittäjiä. Arvostetaan heidän ahkeruuttaan ja tehdään menestyminen mahdolliseksi sekä työntekijöille että yrittäjille. Kevät 2015 on suomalaisen yrittäjyyden rauhanomainen vallankumous