EDUSKUNTAPUHE: Ydinvoimahanke on perusteltavissa ilmastolla, työllisyydellä ja huoltovarmuudella

Valtioneuvoston periaatepäätös 18 päivänä syyskuuta 2014 Fennovoima Oy:n hakemukseen uuden ydinvoimalaitoksen ja voimalaitoksen toimintaan samalla laitospaikalla tarvittavien ydinlaitoksien rakentamisesta.

Arvoisa herra puhemies  (3.12.2014)

Käsittelemme valtioneuvoston periaatepäätöstä Fennovoiman ydinvoimalaitoksesta.

Mikään energiantuottamistapa ei ole ongelmaton eikä riskitön. Kansanterveyden kannalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on huonoin tapa tuottaa energiaa. Esimerkiksi pienhiukkaset aiheuttavat merkittävän riskin ihmisten terveydelle. Ydinvoimaloiden terveyshaittojen on osoitettu olevan pienempiä kuin fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvat haitat.

Ydinvoimaan liittyy merkittäviä eettisiä ongelmia. Onko oikein sitoa tulevat sukupolvet päätökseen, jonka vaikutukset ulottuvat jopa sadan tuhannen vuoden päähän? Vastaavasti voimme kysyä itseltämme, onko oikein jatkaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja kasvihuonepäästöjen tupruttamista rajalliseen ilmakehäämme. Nykyisellä tahdilla riski ilmastonmuutoksesta, myrskyistä, merenpinnan nousemisesta ja muista ääri-ilmiöistä kasvaa koko ajan. Aikajänne riskien realisoitumiseen on todella lyhyt, ehkä jopa alle sata vuotta.

Realistisia vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi on rajallisesti. Kannatan myönteistä ydinvoimaratkaisua ympäristöargumenteilla. Samalla kuitenkin totean, että ydinvoima ei voi olla ihmiskunnan lopullinen ratkaisu energiahaasteisiin. Tämän välivaiheen yli on päästävä mahdollisimman nopeasti.

Myönteistä päätöstä voi perustella myös työllisyys- ja omavaraisuusnäkökulmilla. Hanke työllistää rakentamisaikana enimmillään 4 000 ihmistä. Valmistumisen jälkeen laitos työllistää 400-500 henkilöä. Tuontisähkön osuus on tällä hetkellä noin 20 prosenttia kokonaiskulutuksestamme. Ennusteiden mukaan sähkön kokonaiskulutus kasvaa tulevaisuudessa.

Lisäksi nyt käytössä olevaa ydinvoimakapasiteettiamme poistuu käytöstä lähivuosikymmeninä. On parempi, että ydinvoimaa tuotetaan suomalaisen lainsäädännön, valvonnan, lakien ja osaamisen alaisuudessa. Vaihtoehtona olisi tuonti ja heikompi kontrolloitavuus. Suomalainen teollisuus tarvitsee kilpailukykyistä sähköä varmasta toimituslähteestä.

Lopuksi, arvoisa puhemies, hanke on markkinaehtoinen. Valtio ei ole hankkeessa maksajan roolissa. Kunnalliset energiayhtiöt osaavat arvioida mahdollisuutensa ja riskinsä eduskuntaa paremmin. Taloudellista tuottoa haetaan sieltä, mistä sitä arvioidaan käytettävässä olevan tiedon valossa olevan saatavissa. Lupaavimpiin kohteisiin tartutaan ensimmäisenä. Omistaja eli kunta seuraa konserniohjauksen kautta energiayhtiöidensä toimia ja varsinkin osingonmaksukykyä.

Aivan viimeisenä tavallinen kuluttajanäkökulma periaatepäätöksestä, suora sitaatti alkaa näin: "VTT:n laskelmien mukaan sähkön aluehinta Suomessa nousisi vuonna 2030-2035 noin 15 prosenttia korkeammalle tasolle ilman lisäydinvoimaa. Sähkölämmitteisen talon omistajalle tämä tarkoittaisi vuodessa noin 500 euron lisälaskua.

Toinen puheenvuoroni 3.12.2014

Arvoisa puhemies

Joitakin poimintoja tästä käydystä keskustelusta. Ensinnäkin, joissakin puheenvuoroissa on pohdittu venäläisen osapuolen luotettavuutta ja mahdollisia riskejä. Sitä kysymystä lähestyn sillä tavalla, että kysyn itseltäni, miksi he investoisivat Suomeen, jos tavoitteena olisi epävarmuuden aiheuttaminen ja kannattamattoman liiketoiminnan harjoittaminen. En näe siihen oikein mitään syytä, että he näin tekisivät. He tarvitsevat itse vientimahdollisuuksia, referenssinäyttöjä ja näin poispäin.

Itse asiassa venäläisten kumppaneiden toiminta ydinvoima-asioissa Suomessa on ollut luotettavaa. Mitään katkoksia ei ole vuosikymmenten kuluessa ollut. Fennovoiman laitos toimisi suomalaisten viranomaisten valvonnassa, joita ohjaavat suomalaiset lait, suomalainen hallintokulttuuri.

Rakennusaikataulusta ollaan oltu huolissaan ja viitattu Olkiluoto 3:n viivästymiseen. Ymmärrän omalla tavallaan sen, omalla tavallaan en ymmärrä. Olemme tekemässä päätöstä, jonka perusteluineen pitää kestää tuhansia vuosia. Se on vaativa tehtävä, ja se ei ole ongelmatonta, se on pakko myöntää. Kuitenkin muutaman vuoden myöhästyminen rakentamisessa on marginaalinen ongelma: jos katsotaan tämän päätöksen koko aikajännettä, jopa 100 000:tta vuotta, siinä ei muutama vuosi merkitse yhtään mitään.

Jos se ihan oikeasti on ongelma, niin se on sitten hankkeeseen sijoittaneiden yhtiöiden ongelma ja rakentajan ongelma, ei eduskunnan tai Suomen valtion. Pääasia on, että se, mitä rakennetaan, on rakennettu niin, että viranomaiset voivat sen hyväksyä ja antaa käyttöönottoluvan siinä vaiheessa, kun sen aika on.

Kuntien energiayhtiöistä on puhuttu. Osakeyhtiöt tietysti tekevät päätöksiä eri tavalla kuin esimerkiksi valtuustot, mutta kyllä ainakin niissä kunnissa, joiden kanssa olen ollut yhteydessä, konserniohjausta on annettu, ja omistaja tietää, mitä yhtiö tekee, ja riskejä on tarpeen mukaan sitten suhteutettu siihen, mikä on yhtiön kantokyky.

Sitten tällainen vertaus: Maailman teollistuessa, teollistumisen alkaessa ja kiihtyessä 1800-luvulla yhteiskunta otti käyttöön kasvavassa määrin fossiiliset polttoaineet, öljyn ja hiilen. Jos siinä vaiheessa olisi tiedetty niihin liittyvät riskit, olisi ehkä päätökset tehty eri pohjalta. Tällä hetkellä fossiilisten polttoaineiden riskit tiedetään, silti niiden käyttö jatkuu.

Asetan itselleni sellaisen kysymyksen, että jos nyt olisimme tekemässä päätöstä puhtaalta pöydältä ja samaan aikaan meillä olisi valittavana öljy, hiili ja ydinvoima ja ainoastaan yksi näistä voitaisiin valita ja meillä olisi käytössä se tieto, mikä meillä tällä hetkellä on käytettävissä, niin uskoisin, että valitsisimme ydinvoiman.

Pyhäjoen kunnan ja kansalaisten, kuntalaisten kantoihin on myös viitattu. Ylintä päätäntävaltaa Pyhäjoella käyttää kunnanvaltuusto, ja ymmärtääkseni kunnanvaltuusto on ollut varsin vahva kannassaan, että hanketta viedään eteenpäin. Merkittävä enemmistö on ollut sen puolella. - Kiitos.