EDUSKUNTAPUHE: Vapaasta sivistystyöstä, lukioista ja liikunnasta

Arvoisa herra puhemies!

Käsittelemme hallituksen esitystä valtion talousarvioksi vuodelle 2015. Keskustelussa on nyt opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala. 

Osaamisen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää toimivaa varhaiskasvatusta, koulutusta ja tutkimusta. Hallinnonalalle esitetään 6,8 miljardin euron määrärahaa. Esitys on 188 miljoonaa euroa suurempi kuin vuoden 2014 varsinaisen talousarvion luku. Lisäys on kuitenkin laskennallinen, ja se johtuu ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirtymisestä valtion vastuulle. 

Sivistysvaliokunnassa olemme huolestuneita vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoituksesta. Talousarvioesityksessä toimintaan osoitetaan 156 miljoonaa euroa, joka on 8,5 miljoonaa vähemmän kuin tänä vuonna. Yli 5 prosentin leikkaus on kova isku. Vapaa sivistystyö esimerkiksi kansalaisopistoissa antaa mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen. 

Varttuneemmalle ikäpolvelle koulutuksella on myös erityisen suuri sosiaalinen merkitys. Yhdessäolo ja oppiminen vähentävät yksinäisyyttä ja parantavat henkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoa. Kansantaloudellisesti on perusteltua pitää ihmiset hyvinvoivina ja toimintakykyisinä, aktiivisina kansalaisina.

Leikkaukset vapaan sivistystyön osalta merkitsevät pienempää kurssitarjontaa, korkeampia kurssimaksuja ja kasvavia kuluja sosiaali- ja terveyspuolelle. Valtiovarainvaliokunta on ymmärtänyt sivistysvaliokunnan huolen. Pienenä kädenojennuksena momentille esitetään 200 000 euron lisäystä, loppusumma olisi siten 156 545 000 euroa.

Sitten lukioiden tilanteesta. Sivistysvaliokunnassa olemme erityisen huolissamme lukioiden asemasta. Lukiokoulutukseen kohdistuu valtionosuuksissa noin 100 miljoonan euron säästö. Rahoitus on ollut alhaista jo ennen leikkauksia. Oppikirjoista ja materiaaleista ei pystytä säästämään, sillä opiskelijat maksavat itse kirjansa. Leikkaukset vaikuttavat ryhmäkokoihin ja kurssitarjontaan. 

Onneksi erikoislukioiden asema on ainakin ensi vuonna turvattu, mutta jatkosta ei ole varmuutta. Valtiovarainvaliokunta toteaakin, että erikoislukiot ovat kansallisen osaamisen, monimuotoisuuden ja korkeatasoisuuden kannalta olennainen tekijä. Niillä on suuri vaikutus kansainväliseen menestykseen urheilussa, taiteessa ja tieteessä.

Lopuksi, arvoisa puhemies, liikuntatoimesta. Liikunnan osalta on syytä tyytyväisyyteen. Tässä taloudellisessa tilanteessa kaikki rahoitus on tiukassa, mutta siitä huolimatta liikunnan rahoitusta on hieman lisätty, vaikka mukaan ei laskettaisikaan Olympiastadionin perusparannukseen kohdennettavaa 40 miljoonan euron summaa. 

Liikkumattomuus, tai paremminkin liian vähäinen liikunta, on merkittävä kansantaloudellinen ongelma, josta aiheutuu 2 miljardin euron lisäkulut terveydenhuollon sektorille. On aivan perusteltua, että liikkumiseen kannustetaan myös valtion talousarviossa. - Kiitos.