Eduskuntapuhe: Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko - huoltovarmuudesta, Natosta ja elintarviketuotannosta

Arvoisa herra puhemies

Käsittelemme valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa ja siitä laadittua mietintöä lausuntoineen. Selonteon tarkoituksena on kiinnittää huomiota kysymyksiin, jotka Suomen päivänpoliittisessa keskustelussa sekä päätöksenteossa jäävät liiaksi katveeseen. Vuoteen 2030 ulottuva tarkastelujänne on kohtuullisen lyhyt. Ennustamiseen liittyy aina epävarmuutta, ja tarkastelukulman pidentyessä tarkkuus vähenee entisestään. 

Liikkeelle kannattaa lähteä megatrendeistä, kuten ilmastonmuutos, väestönkasvu ja digitalisoituminen. Niitä vasten voimme peilata Suomen tulevia mahdollisuuksia ja uhkia. Aluksi turvallisuudesta. Väestönkasvusta seuraa pahenevia ympäristö- ja ruokakriisejä, joita ilmastonmuutos ääri-ilmiöineen pahentaa. Väestövyöry Eurooppaan ja Suomeen on todellinen riski, jonka ensioireet ovat jo nähtävissä varsinkin Etelä-Euroopassa. Hallitsematon muuttoliike, ylikansalliset ääriliikkeet ja hajoavat valtiot tarkoittavat terrorismia, ihmiskauppaa ja muita ei-toivottavia ilmiöitä. Suomen on syytä varautua epävakauden lisääntymiseen.

Suomella on oltava uskottava puolustuskyky. Viimeaikaiset tapahtumat Ukrainassa osoittavat, että sotilaallisella voimankäytöllä uhkaaminen ja myös sotilaalliset aggressiot ovat todellisuutta myös Euroopassa. Päämääränä on muodostaa ennalta ehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle, kuten edustaja Kanervan johtaman parlamentaarisen selvitysryhmän tänään julkaistussa raportissa todetaan. Suomi ei selviä tehtävästä yksin. Puolustusyhteistyö on välttämätöntä, mutta se ei tuo kuitenkaan sotilaallisia turvatakuita. Nato-päätöksemme lykkääminen olisi väärä signaali: päätös Natoon pyrkimisestä on tehtävä seuraavalla vaalikaudella. (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä)

Elintarviketuotannon huoltovarmuus on välttämätöntä. Maatalouteen ja elintarvikkeisiin liittyy merkittävä vientipotentiaali tulevina vuosikymmeninä. Koulutukseen, tutkimukseen ja sivistykseen pohjautuu myös taloudellinen menestys. Tarvitsemme lisää henkistä mobiliteettia, kykyä mukautua uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Opettajien jatko- ja täydennyskoulutusta on kehitettävä, ja koulutusvienti on mahdollistettava.

Geneeriset taidot korostuvat tulevaisuudessa entisestään. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat esimerkiksi vuorovaikutustaidot, tiedon soveltaminen ja ajankäytön hallinta. Huomiota on kiinnitettävä myös myyntiosaamiseen.

Ja lopuksi, viimeisenä osiona, arvoisa puhemies, taloudesta. Vahva ja kilpailukykyinen talous turvaa työpaikat ja hyvinvointipalvelut. Yhteiskunnan tehtävä on luoda vakaa ja ennustettava infrastruktuuri yrittämiselle. Suomen taloudessa vallitsee valitettavasti henkinen näköalattomuus. Yrittäjyyden ja menestymisen tiellä olevaa normitusta on saatava kevennettyä. Yritystukijärjestelmä on arvioitava kokonaisuudessaan uudestaan. Selkeyttä ja läpinäkyvyyttä on saatava lisää, byrokratiaa sen sijaan vähemmän.

Pienten yritysten halu kasvaa on palautettava. Jos kovasta työnteosta ja riskinotosta huolimatta menestymis- ja vaurastumismahdollisuutta ei nähdä, on toive uusien työpaikkojen synnystä epärealistinen.