EDUSKUNTAPUHE: Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Natoon (16.5.2022)

Arvoisa puhemies

On vapaampi hengittää. Virtahepo olohuoneesta on poistunut. Läheisriippuvuus Venäjästä helpottaa, ja puhumme turvallisuudestamme avoimesti ilman kiertoilmauksia. Olemme heränneet turvallisuuspoliittisen keskustelun koomasta, joka kesti vuosikymmeniä. Kansalaiset ovat vapautuneempia, vaikka sota Ukrainassa ahdistaakin. 

Venäjän hyökättyä Ukrainaan suomalaiset ovat aiheellisesti kysyneet, mikä on meidän tilanteemme. Olemmeko turvassa ja jäämmekö mahdollisesti yksin? Huoli ja pelko ovat perusteltuja. Venäjä kohtelee jopa omaa sukulaiskansaansa ja sen siviilejä julmuudella, jota ei voi perustella.

Ukrainan jälkeen Venäjä ei ole lähiaikoina hyökkäämässä yhtään mihinkään. Näin väitti eräs haastateltava Helsingin Sanomissa 25. huhtikuuta. Hän kertoi vastustavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Moldovalaisilta voisi kysyä, kuinka turvallisena ja ennustettavana he pitävät tilannettaan, ja uskovatko he Venäjän hyökkäämättömyyteen.

Arvoisa puhemies

Historiassa on käännekohtia, jotka määrittelevät tulevaisuuttamme, identiteettiämme ja ajatteluamme vuosikymmeniksi eteenpäin. Mahdollisuuksiin on tartuttava, kun mahdollisuus on. Toista tilaisuutta ei välttämättä anneta samalle sukupolvelle – tai tilaisuutta ei anneta enää koskaan.

Liittymällä puolustusliitto Natoon seisomme niiden arvojen takana, jotka ovat meille tärkeitä. Puolustamme itsenäisyyttämme ja turvallisuuttamme. Puolustamme länsimaista oikeusvaltioperiaatetta, demokratiaa, vapaita vaaleja, sananvapautta, toimituksia ja mediaa, riippumattomia tuomioistuimia, kulttuurin ilmaisuvapautta sekä vapaata tiedettä ja tutkimusta. Puolustamme ihmisten oikeutta olla suomalaisia.

Venäjä on myös jatkossa naapurimme. Puheyhteys on säilytettävä ja yhteistyötä on tehtävä. Näin tapahtuu myös nyt, vaikka Venäjän aloittamasta sodasta seuranneet pakotteet ovat rajoittaneet kanssakäymisen aivan välttämättömimpään. 

Luottamuksen rakentaminen kestää vuosikymmeniä, mutta se on nyt menetetty hetkessä. Yhteistyö on rajattava tulevaisuudessa tasolle, joka ei mahdollista kiristystä ja vaaranna huoltovarmuuttamme.

Nato-jäsenyytemme on ratkaisu, joka parantaa turvallisuuttamme. Se ei ole suunnattu ketään vastaan. Jäsenyydestä aiheutuvat kulut ovat marginaaliset saatavaan hyötyyn verrattuna. 

On todennäköistä, että Suomen houkuttelevuus kasvaa investointikohteena verrattuna tilanteeseen, ettemme olisi Naton jäsen. Isoissa kansainvälisissä investoinneissa arvioidaan aina myös maariski. Investoinnit ovat yhteydessä työpaikkoihin, verotuloihin ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon.

Arvoisa puhemies

Suomi jatkaa myös Naton jäsenenä oman asevelvollisuusjärjestelmänsä ylläpitoa. Kansainvälisiin tehtäviin ei kuitenkaan lähetettäisi varusmiehiä tai -naisia. Reserviläisten osallistuminen niihin perustuisi vapaaehtoisuuteen.

Suomi ei joutuisi Naton jäsenmaana vasten tahtoaan vastaanottamaan alueelleen vieraita joukkoja, tukikohtia tai ydinaseita.

Arvoisa puhemies 

Eduskunnassa kaikkiaan 11 valiokuntaa on käsitellyt selontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta. Laaja käsittely on perusteltua. Ainoa puute on, ettei tiedusteluvalvontavaliokunta kuulunut lausuntovaliokuntiin. 

Selonteossa Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon todetaan, että Naton jäsenenä Suomi osallistuisi syvempään tiedusteluyhteistyöhön. Myös tiedusteluvalvonnan roolia on jatkossa arvioitava tämä huomioiden.

Kun faktat muuttuvat, on mielipiteidenkin muututtava. Helppo sanoa, mutta vaikea toteuttaa. Monelle kansalaiselle ja kansanedustajalle on ollut raskasta ja varmasti surullistakin punnita mielipiteensä uudestaan. Kiitos, kun olette jaksaneet sen tehdä.

Olemme liittymässä Natoon – puolustusliittoon. Tavoitteemme on maksimoida oma turvallisuutemme. Sopimukseen kuuluu oikeuksia ja velvollisuuksia. Jäsenenä olemme varmasti paikkamme ansainneet.