Eduskuntapuhe: Pitämäni Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro ihmisoikeusselonteosta

Herra puhemies,

Kun Yhdistyneet kansakunnat vuonna 1948 hyväksyi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, oli kulunut vain muutama vuosi toisen maailmansodan päättymisestä. Sekä YK:n perustamisen että ihmisoikeuksien julistuksen laatimisen taustalla oli juuri koettu valtava katastrofi.

Ihmisoikeudet perustuvat ajatukseen, että on olemassa universaaleja ja luovuttamattomia oikeuksia, joiden loukkaamista ei voi koskaan hyväksyä. Nämä oikeudet kuuluvat yhtäläisesti kaikille, eikä niitä minkään kulttuurisen, uskonnollisen tai poliittisen syyn varjolla saa jättää huomiotta. Ihmisoikeudet vaativat aktiivista puolustamista. Siksi on hyvä, että valtioneuvosto tällä selonteolla muistuttaa meitä perusarvoistamme.

Suomi toimii ihmisoikeuksien puolesta lukuisilla kansainvälisillä areenoilla. Meille luontevin väylä kansainväliseen vaikuttamiseen on Euroopan unioni, mutta niin ikään YK, ETYJ ja rauhankumppanuuden kautta myös Nato ovat Suomelle tärkeitä toimintakenttiä.

Ihmisoikeuksien perusta on oikeudessa elämään ja fyysiseen koskemattomuuteen, joiden loukkaamisesta joutuvat globaalisti kärsimään erityisesti naiset. Usein naisten oikeuksien kohentumisen esteenä ovat uskonnolliset ja kulttuuriset syyt. Tällaisten syiden varjolla ei kuitenkaan voida hyväksyä mitä tahansa. Vieraiden kulttuurien suvaitseminen ei ole peruste katsoa läpi sormien tyttölasten silpomista, alaikäisten naittamista tai pedofiliaa.

Ikävä tosiasia on sekin, että sotien ja konfliktien uhrit ovat yhä useammin siviilejä. Väkivalta siviilejä kohtaan on lisääntynyt sotatoimialueilla, eikä sotarikollisia ole helppoa saada oikeuteen. Erityisessä vaarassa kehittymättömissä maissa ovat usein vammaiset ja seksuaaliset vähemmistöt.

Ihmisoikeuksien etenemisen kannalta keskeistä on vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja ihmisten tietoisuutta omista luovuttamattomista oikeuksistaan. Tässä yhteydessä nousee esille etenkin sananvapaus ja vapaa, poliittisista päättäjistä riippumaton lehdistö, jonka merkitys myös korruptionvastaisessa työssä ja demokratian edistämisessä on keskeinen.

Ihmisoikeuksien toteutumista edistää myös vapaa kauppa ja taloudellisen kanssakäymisen lisääminen. Maailmankaupan avautumisen myötä köyhyys on maailmassa vähentynyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä 1990-luvulla uskaltanut ennustaa. Lisääntynyt kauppa ja kehittynyt teknologia ovat myös lisänneet ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta ja auttaneet siten myös kehitysmaiden ihmisiä tulemaan paremmin tietoisiksi omista oikeuksistaan.

Ihmisoikeustilanteen kansainvälinen parantaminen ja Suomen kaupalliset intressit kulkevat parhaimmillaan käsi kädessä. Hyvänä ajankohtaisena esimerkkinä on Team Finlandin, Tekesin ja ulkoministeriön yhteistyönä valmistelema BEAM – Business with Impact -ohjelma, joka edistää kehitysmaihin suuntautuvaa innovaatio- ja liiketoimintaa. Ensi vuoden alusta käynnistyvän ohjelman ajatuksena on rahoittaa suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden, kuten yliopistojen ja järjestöjen, kehitysmaita hyödyttäviä innovaatioita. Tämänkaltaiset hankkeet avaavat monia kasvun mahdollisuuksia kehitysmaaliiketoiminnassa aikana, jona perinteiset markkinat vetävät huonosti ja yrityksemme etsivät esimerkiksi Afrikan suunnalta uusia kasvumahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies,

Samalla kun edistämme ihmisoikeuksien toteutumista maailmalla, tulee meidän seurata tilannetta myös lähellämme. Esimerkiksi Unkarin kehitys Euroopan unionin sisällä on erittäin huolestuttava. Suomen ihmisoikeustilanne on kansainvälisesti vertaillen huippuluokkaa, mutta parantamisen varaa on meilläkin.

Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta eurooppalaisesti vertaillen poikkeuksellisen paljon langettavia tuomioita sananvapautta koskien. EIT on useissa tapauksissa katsonut, että suomalaisten tuomioistuinten ratkaisut ovat loukanneet lehdistön vapaata tiedonvälitysoikeutta. Myös tuomioistuinten käsittelyajat ovat venyneet kohtuuttoman pitkiksi, mikä voi johtaa oikeusturvan vaarantumiseen.

Ihmisoikeusrikkomuksia tapahtuu Suomessa myös kodeissa ja suljetuissa yhteisöissä kaikissa sosioekonomisissa luokissa. Myös pienempien uskonnollisten ryhmien keskuudessa on paljastunut sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa, joihin puuttuminen saattaa usein olla viranomaisille vaikeaa yhteisöjen pyrkiessä painostamaan jäseniään vaikenemaan hyväksikäyttötapauksista. Avun pyytämisen kynnystä tulee madaltaa ja turvakotien palvelut ja viranomaisten tuki väkivallan uhreille on taattava.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, etteivät ihmisoikeudet ole eivätkä saa olla pelkkää teoriaa tai hyväntekeväisyyttä kaukaisissa maissa. Niiden tulee olla koko ajattelumme perusta niin kansainvälisesti, kotimaassa kuin yksityisessä elämässämmekin.