EDUSKUNTAPUHE: Pariisin ilmastosopimus - pakolaisuuden juurisyiden torjumista. Ilmastonmuutos räjäyttäisi pakolaisten määrän
19.10.2016
Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
Hallituksen esitys
15.29
Pauli Kiuru
kok
Arvoisa rouva puhemies!
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi vuonna 2015 neuvotellun Pariisin sopimuksen. Sopimus on historiallinen, ja kiitos kaikille, jotka ovat neuvotteluihin osallistuneet ja panoksensa tämän eteenpäinviemiseen antaneet.
Tavoitteena on kasvihuonekaasujen vakiinnuttaminen sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminnasta aiheudu vaarallista häiriötä ilmastojärjestelmään. Historiallinen tämä sopimus on myös siksi, että siinä ikään kuin tunnustetaan se tosiasia, että ihmiskunta on viimeisellä rannalla: on viimeinen hetki toimia. Muussa tapauksessa muutokset saattavat olla peruuttamattomia, minkä jälkeen enää ei ole mahdollista tehdä korjaavia liikkeitä. Sopimus on myös linjassa viime vaalikaudella hyväksytyn Suomen ilmastolain kanssa, jossa Suomen tavoitteeksi on asetettu vähentää päästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta vuoteen 2050 mennessä.
Pariisin sopimuksen voimaantulo edellyttää, että sopimukseen on sitoutunut vähintään 55 osapuolta. Muun muassa tämä edellytetään, ja tänään tiistaina 18. lokakuuta sopimuksen on ratifioinut jo 81 maata. Tähän ratifioineiden maiden joukkoon on Suomen syytä päästä mukaan.
Mihin tällä sopimuksella pyritään? Hallituksen esityksessä sanotaan suoraan, että tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu alle 2 celsiusasteessa, mieluiten kuitenkin 1,5:ssä. Jos mennään konkreettisemmalle tasolle siinä, mitä näiden celsiusasteiden takana on, niin yksi suuri kysymys on pakolaisuus, tämän hetken yksi suurimmista globaaleista haasteista. Maailmassa on arviolta 60 miljoonaa pakolaista tällä hetkellä, ja määrä kasvaa. Kysymys on ihmisoikeuksista, naisten ja lasten asemasta ja ihmiskaupan estämisestä, muun muassa näistä asioista.
On paljon puhuttu Suomenkin osalta siitä, että on pyrittävä vaikuttamaan pakolaisuuden juurisyihin, niiden ratkaisemiseen, ja nähdäkseni ilmastosopimus on tässä aivan keskeisessä roolissa. Lähestyn ainakin itse mielelläni tästä näkökulmasta ilmastosopimuksen eteenpäinviemistä. Pakolaisuuden taustalla on moninaisia syitä: kuivuutta, eroosiota, ruoantuotannon heikentymistä ja näistä kaikista syistä johtuen muun muassa kasvavaa jännitteisyyttä, poliittista epävakautta ja jopa romahtaneita valtioita.
Jos mitään ei tehdä, niin vuonna 2050 pakolaisia on moninkertainen määrä, erään arvion mukaan jopa 250 miljoonaa. Tämä puolestaan tarkoittaa kiristynyttä ilmapiiriä eri valtioiden ja eri maanosien välillä, tarvetta rakentaa aitoja, tarvetta eristää ihmisiä toisistaan, inhimillistä hätää ja kärsimystä. Esimerkiksi Syyrian tilanteen takana on merkittävällä tavalla pitkään jatkunut kuivuus, jonka tulokset kaikessa karmeudessaan tällä hetkellä olemme näkemässä, mihin tämä kaikki voi johtaa.
On tärkeätä korostaa, niin kuin on korostettukin, tässä yhteydessä niitä mahdollisuuksia, joita tämä sopimus tuo tutkimukselle, työpaikkojen syntymiselle, yrittämiselle ja Suomen viennin edistämiselle. Sopimus luo edellytyksiä ja tarpeita uusien markkinoiden avautumiselle, Suomen luonnollisesti kannattaa olla näillä markkinoilla aktiivisesti mukana.