Eduskuntapuhe: Koneellisen kullankaivuun päätyttävä sovitusti

Arvoisa rouva puhemies

Talousvaliokunnan mietintöön kaivoslain muuttamisesta on pujahtanut mukaan hieman kryptisesti kirjoitettu kappale. Sen perimmäinen tarkoitus jää helposti epäselväksi. Otan suoran lainauksen kappaleesta. Se kuuluu seuraavasti:

Talousvaliokunta on aikaisemmin kaivoslain muutoksia käsitellessään puoltanut (TaVM 49/2010) siirtymäajan pidentämistä hallituksen esityksessä tuolloin ehdotetusta kahdeksasta vuodesta viiteentoista vuoteen.

Valiokunta pitää perusteltuna siirtymäajan edelleen pidentämistä ja ehdottaa, että valtioneuvosto ryhtyy valmistelemaan lainsäädännön muutoksia, jotka ovat tarpeen siirtymäajan edelleen pidentämiseksi siten, että kullankaivuuseen liittyvien kaivospiirien lakkauttaminen ei johda niiden hyödyntämisen ennenaikaiseen lopettamiseen.”

Suomeksi sanottuna lause tarkoittaa sitä, että koneelliselle kullankaivuulle halutaan jatkoaikaa Lemmenjoen kansallispuistossa aina vuoteen 2025 asti.

Vuoden 2011 kaivoslain uudistuksen yhteydessä Lemmenjoen konekaivajille myönnettiin kahdeksan vuotta aikaa jatkaa toimintaansa, jonka jälkeen alueet piti maisemoida. Tämä tarkoittaa vuotta 2019.

Pitkää kahdeksan vuoden siirtymäaikaa perusteltiin vuonna 2011 nimenomaan kullankaivajien oikeuksien turvaamisella. Kansallispuiston toiminnan, matkailun ja ympäristön näkökulmista huomattavasti lyhyempi määräaika olisi ollut perustellumpi. Poliittinen päätös oli kuitenkin kahdeksan vuotta, ja se oli kaikkien osapuolien hyväksyttävä.

Kahdeksan vuoden siirtymäaika takasi koneellisen kullankaivuun harjoittajille riittävästi aikaa sopeutua tilanteeseen ja käyttää tekemänsä koneinvestoinnit ja muut hankinnat taloudellisesti loppuun.

Onneksi tämä nyt esillä oleva jatkoajan pidentäminen on vain valiokunnan toive. Hallituksen ei pidä ryhtyä valmistelemaan tällaista lainsäädäntömuutosta.

Talousvaliokunnan esityksen taustalla lienee edustaja Kärnän lakialoite kaivoslain 182 § pykälän muuttamisesta, jossa toivottaan siirtymäajan pidentämistä viiteentoista vuoteen.

Lakialoitteessa mainitaan kullankaivuutoiminnan työllisyysvaikutukseksi noin 15  henkilötyövuotta.

Matkailun, poronhoidon ja kalastuksen työllisyys- ja kansantaloudelliset vaikutukset ovat varmasti suuremmat. Ympäristöarvojen merkitystä kansallispuistossa ei voi liikaa korostaa. Lemmenjoen kansallispuiston kaikki vedet laskevat Inarijärveen. Koneellinen kaivuu sotkee vesistöjä.

Vaskoolihuuhdonta on mahdollista myös jatkossa, koska se ei ole ristiriidassa kansallispuiston toiminta-ajatuksen kanssa.

Mietinnössä ja lakialoitteessa esitetty jatkoajan iltalypsy ei sovellu Lemmenjoen kansallispuistoon eikä sopimuskulttuuriimme. Päätös kahdeksasta vuodesta tehtiin vuonna 2011 ja siinä on syytä pysyä. Tätä mieltä on myös Saamelaiskäräjät.

Hallituksen ei pidä ryhtyä lakihankkeeseen, jossa jo kerran sovittu asia uudelleen avataan. Kiusallinen lakikohta on sovittu - riitaa ei pidä enää uudestaan aloittaa. Sopeutumisaikaa on ollut riittävästi.