Eduskuntapuhe: Käsittelyssä ensimmäinen kansalaisaloite

Arvoisa herra puhemies

Ensimmäinen kansalaisaloite on eduskunnan lähetekes­kuste­lussa. Kansalaisaloite lisättiin Suomen perustuslakiin oikeasta syystä - haluamme lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Suomalaisilla on nyt uusi, erinomainen tapa osallistua demokraattiseen päätöksentekoon.

Kiitän aktiiveja omasta ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta tekemästänne mittavasta työstä. Olette nostaneet keskusteluun tärkeän asian ja toimi­neet tavalla, joka on hyväksyttävää ja avoi­melle yhteiskunnalle kunniaksi. Olette toimittaneet run­saasti asiallista informaatiota ja perustelleet kiihkoile­matta kantanne.

Puskissa hiippailevat kettutytöt ja törkypostia lähettelevät ni­mettömät kiihkoilijat voivat ottaa teistä oppia. Heidän työllään ei ole merkitystä eikä oikeutusta. Asiallinen dia­logi jättää sen si­jaan positiivisen jäljen.

Myös Turkiseläinten kasvattajain liitto on toiminut. Liitosta on lähetetty kirjeitä ja taustamuistioita. Kiitos myös niistä.

Kansalaisaloitteet tuovat keskusteluun asioita, jotka muuten saattaisivat jäädä huomiotta. Aloitteet ansaitse­vat asiallisen kä­sittelyn, mutta lakimuutosautomaatteja ne eivät ole.

Arvoisa puhemies

Olen saanut turkisalan työllistävyydestä ristiriitaisia tie­toja. Lu­vut vaihtelevat 2 000 ja 17 000 välillä laskentata­vasta riippuen. Turkistiloja on noin 1 000 kappaletta. Tuotannon arvo ja vienti­tulot ovat noin 400 miljoonaa eu­roa. Suomella ei ole varaa lopet­taa näin merkittävää elin­keinoa lainsäädäntöteitse.

Turkisalalla on piirteitä, jotka eivät herätä kaikilta osin myötä­tuntoani. Esimerkiksi ahtaat ja vi­rikkeettömät häkit sekä sairaat eläimet eivät lisää alan hyväksyttä­vyyttä.

Turkisalan on syytä uusiutua ja miettiä toimintatapojaan, jotta se ei tuhoa itse itseänsä. Jo kymmenessä Euroopan valtiossa tar­haus on poliittisella päätöksellä lopetettu ko­konaan tai osittain. Myös kuluttajien käyttäytymien on vaikeasti ennakoitavaa. Se, mikä on nyt muotia, voi olla kymmenen vuoden päästä tyylihis­toriaa. Alalla on laaja kirjo erilaisia riskejä lainsäädännöllisten riskien lisäksi.

En kannata tehtyä aloitetta esitetyssä muodossaan. Kan­nustan alan toimijoita: eduskuntaa, ministeriötä, yrittäjiä ja kuluttajia toimimaan niin, että eläinten kasvatusolo­suhteita parannetaan huomattavasti nykyi­sestä.

Askeleita oikeaan suuntaan on jo otettu. Maaliskuussa 2013 maa- ja metsätalousministeriö asetti turkiseläinten hyvinvointityöryhmän. Ryhmän toimeksiantona on val­mistella valtioneuvoston asetuksen muotoon laadittu eh­dotus vuoden 2014 loppuun mennessä.