EDUSKUNTAPUHE: Kansanedustajan taustat ja turvallisuuden kannalta arkaluonteinen tieto

Arvoisa herra puhemies

Tiedustelulainsäädäntömme tuli voimaan perusteellisen valmistelun jälkeen vuonna 2019. Se oli osoitus demokraattisen päätöksentekomme toimivuudesta kansallista turvallisuutta koskevissa kysymyksissä.

Tiedustelulainsäädännön tavoitteena on parantaa suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksia suojautua turvallisuuteemme kohdistuvilta vakavilta uhilta. Siviili- ja sotilastiedustelu tuottavat analysoitua tietoa ylimmälle valtiojohdolle päätöksenteon tueksi. Tiedolle on nyt erityisen suuri tarve.

Turvallisuusympäristömme on viime vuosina monimutkaistunut ja heikentynyt. Viime kuukausien ja viikkojen tapahtumat muistuttavat tiedustelulainsäädäntömme tarpeellisuudesta.

Arvoisa puhemies

Hyvään tiedustelukulttuuriin kuuluu myös ajantasainen lainsäädäntö. Laaja ja uusi lainsäädäntökokonaisuus vaatii seurantaa ja mahdollisia puutteita on tarvittaessa korjattava. Sitä työtä teemme nyt tämän hallituksen esityksen käsittelyssä.

Olemme tiedusteluvalvontavaliokunnassa kiinnittäneet huomiota siihen, ettei tiedusteluvalvontavaltuutetulla ole lailla säädettyä sijaista. Hallituksen esityksessä todetaan, että sijaisen puuttuminen voidaan nähdä riskinä tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnan kannalta.

Lakiin tiedustelutoiminnan valvonnasta on nyt tarkoitus lisätä uusi pykälä, jonka mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetulla olisi sijainen, joka varsinaisen valtuutetun ollessa estyneenä hoitaisi hänen tehtäviään.

Esitys on kannatettava, ja se vastaa tiedusteluvalvontavaliokunnan yksimielisen mietinnön henkeä. Kiitos ministerille ja valmistelijoille hyvästä esityksestä.

Arvoisa puhemies

Yksitoistajäseninen tiedusteluvalvontavaliokunta aloitti työnsä tämän vaalikauden alussa. Valiokunnalla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta tarvitsemansa tiedot. On sanomattakin selvää, että luottamuksellisen tiedon pitää pysyä myös salassa – aina ja absoluuttisesti.

Valiokunnan asettaminen poikkeaa muiden valiokuntien osalta noudatettavasta menettelytavasta. Edustajien taustat tarkastetaan Suojelupoliisin tiedostoista. Toistan: edustajan taustat tarkastetaan Suojelupoliisiin tiedostoista.

Eduskunnan työjärjestyksessä prosessi kuvataan tiivistetysti seuraavasti: Ennen tiedusteluvalvontavaliokunnan asettamista valiokunnan jäseneksi aiottu kansanedustaja pyytää tietosuojavaltuutettua tarkastamaan, sisältyykö hänestä tietoja suojelupoliisin tallettamiin henkilötietoihin. 

Tietosuojavaltuutettu puolestaan antaa havaintonsa tiedoksi kyseiselle kansanedustajalle, hänen eduskuntaryhmänsä puheenjohtajalle sekä eduskunnan pääsihteerille.

Menettelyn tavoite on varmistaa, ettei jäseneksi tule valituksi kansanedustajaa tai edustajia, joiden taustat ja yhteydet voisivat vaarantaa luottamuksen ja kansallisen turvallisuuden.

Arvoisa puhemies ja edustajakollegat

Vaaleilla valittujen edustajien taustojen tarkistaminen on sensitiivinen asia. Sinisilmäisyyteen ei ole kuitenkaan varaa.

Kansallisen turvallisuuden kannalta arkaluonteista tietoa käsitellään myös muissa valiokunnissa. Vastaava taustojen selvittäminen on syytä laajentaa jo tulevalla vaalikaudella puolustusvaliokuntaan ja ulkoasianvaliokuntaan.