EDUSKUNTAPUHE: Kaivoslaki. Kunnille osuus tuotoista ja mahdollisuus päättää kaivoksen perustamisesta

KAIVOSLAKI - KANSALAISALOITE. PUHEENI EDUSKUNNASSA (ke 16.10.2019)

Pääkohdat:

1. Kunnille mahdollisuus kieltää kaivoksen perustaminen alueelleen
2. Kunnille suurempi tuotto alueellaan olevasta kaivoksesta
3. Vakuudet oltava riittävät kaikissa tilanteissa

///

Arvoisa rouva puhemies!

Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi keräsi noin 60 000 nimeä. Kiitos kansalaisaloitteen aktiiveille. Tämä on oikea tapa vaikuttaa laillisesti ja järjestäytyneesti, ei pullikoimalla kaivosalueella.

Kaivosala työllistää suoraan ja välillisesti tuhansia ihmisiä, tuhansia ahkeria suomalaisia. Kiinnostus ja mahdollisuudet ovat kasvutrendillä. Kaivostoimintaa voidaan harjoittaa luontoa raiskaamalla, ympäristöarvoista välittämättä, lapsityövoimalla tai jopa orjatyövoimalla. [Jari Myllykosken välihuuto] Kaivostoimintaa voidaan harjoittaa myös vastuullisesti. Siinä Suomen pitää olla kehityksen kärjessä. Varmaa on, että aina jossakin louhitaan. Toivottavasti Suomi on mukana kaivosteollisuudessa myös tulevaisuudessa vastuullisesti ja ympäristöarvot huomioiden.

Meillä on toki paljon parannettavaa. Viime vuosina on ilmennyt useita ympäristön kannalta kielteisiä tapahtumia: luvattomia hakkuita, vesistöjen pilaantumisia ja jopa laittomia kaatopaikkoja kaivoksissa. Kansalaisten luottamus ympäristöarvojen ja lupaehtojen kunnioittamiseen on ollut välillä koetuksella. Ainakin nämä seuraavat asiat vaativat korjausta: ensinnäkin kunnalla pitää olla oikeus estää kaivoksen tulo alueellensa, ja toiseksi, kuntien tulee saada kaivoksista suurempi hyöty verotuloina.

Esimerkiksi kotipaikkakunnallani Valkeakoskella tapahtuu vain louhinta, rikastaminen on muualla. Kaupungin saamat tuotot ovat olemattomia. Pahimmassa tapauksessa toissijaisen vastuun kautta kunta jää maksumieheksi. Kunta ei voi estää kaivoksen tuloa alueellensa, lupaprosessin aikana toki kunnalta pyydetään lausunto, jossa voidaan mainita ja on mainittu, kuten esimerkiksi kotipaikkakunnallani on mainittu mahdollisina haittoina melu, vesistöongelmat, pöly, liikenne ja tärinä, mutta tämä kunnan rooli jää vain lausuntoon.

Oikea ja parempi tapa olisi, että kunta voisi oikeusvaikutteisella asema‑ tai yleiskaavalla estää halutessaan kaivoksen tulon alueellensa. Tämä olisi toimivaa paikallisdemokratiaa. Kaavan hyväksymällä tai hylkäämällä valtuusto joutuisi punnitsemaan verotulojen hyötyjä ja toisaalta ympäristövaikutusten haittoja.

Ja näistä kunnan saamista hyödyistä ja verotuloista: Siihen tarvitaan tarkennuksia. Verotulot on kerättävä niin, että kunta saa suuremman hyödyn, eli kaivosverona, jonka tuotosta osa kohdistuisi ja kohdistettaisiin suoraan kaivospaikkakunnalle. Tässä on tehtävä taustatyötä ja selvitettävä oikea peruste, joka voi olla louhintamäärään perustuva liikevoittoon perustuva, liikevaihtoon perustuva tai mahdollisesti rikasteesta saatuun nettotuottoon perustuva tuotto. Mutta yhteenvetona: kunnan on saatava suurempi hyöty alueellensa sijoittuvasta kaivoksesta.

Arvoisa rouva puhemies! Viimeisenä kohtana nostan aloitteesta ja kenttäpalautteesta tämän vakuuskäytäntöasian. Vakuuskäytännöt vaativat päivittämistä. Tilanteen on oltava niin, että esimerkiksi konkurssitilanteessa jälkihoidon kustannukset eivät saa jäädä veronmaksajien maksettavaksi. Toimivat vakuuskäytännöt lisäävät paikallista hyväksyttävyyttä ja luottamusta kaivosteollisuuteen. — Kiitos.