EDUSKUNTAPUHE: Eduskunnan kirjasto palvelee suomalaista yhteiskuntaa - se on kaikille avoin.
8.5.2019
Täysistunto
Tiistai 7.5.2019 klo 14.00—17.13
Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2018
Kertomus
16.24
Pauli Kiuru kok
(esittelypuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies!
Eduskunnan kirjasto palvelee eduskuntaa ja koko suomalaista yhteiskuntaa. Se toimii eduskunnan keskusarkistona sekä julkisena oikeudellista yhteiskunta- ja eduskuntatietoa välittävänä keskuskirjastona. Kirjaston toiminnasta säädetään Eduskunnan kirjastoa koskevassa laissa, eduskunnan kanslian ohjesäännössä sekä Eduskunnan kirjaston ohjesäännössä. Eduskunnan kirjasto on avoin kaikille kansalaisille. Tämä tieto on edelleen monille yllätys.
Sivistysvaliokunta totesi edellisessä kirjaston kertomusta koskevassa mietinnössään seuraavasti: ”Eduskunnan kirjasto pystyy monipuolisella toiminnallaan ja asiantuntemuksellaan palvelemaan hyvin eduskunta-, tutkija- ja asiantuntijatyötä tekeviä sekä opiskelijoita ja myös vastaamaan kansalaisten tiedontarpeisiin.”
Kirjaston ja tiedon käytössä on tapahtumassa vääjäämätön muutos. Paikallisasiointi vähenee, mutta samalla etäasiointi- ja asiantuntijapalvelut ovat koko ajan kysytympiä. Kirjasto osallistuu vuonna 2018 käynnistyneeseen päätöksenteon tietotuki -hankkeeseen, minkä tavoitteena on kartoittaa eduskunnan tiedontarpeita ja tiedonkäyttötapoja. Kartoituksen avulla saatavaa tietoa hyödynnetään palveluiden kehittämiseen. Kirjastolle tärkeä kehittämiskohde on eduskunnan elektronisten kirjastopalveluiden kehittäminen.
Eduskunnan avoimen datan palvelu julkistettiin kertomusvuonna. Eduskunnan avoimen datan verkkopalvelun kautta voi hakea, katsella ja ladata eduskunnan julkisten verkkopalvelujen sisältöjä. Palvelu sisältää valtiopäiväasiakirjat vuodesta 2015 alkaen koneluettavassa muodossa.
Veteraanikansanedustajien muistitietoarkisto palkittiin vuoden arkistotekona Pohjoismaisten arkistopäivien yhteydessä. Tämä on hieno arvostuksen osoitus eduskunnan tekemälle päätökselle haastatteluaineiston keräämisestä. Työtä on tehty vuodesta 1988 lähtien. Muistitietohaastatteluja on tehty 430 kappaletta, ja vuonna 2016 kirjaston hallituksessa päätimme, että haastatteluja voidaan tehdä myös istuvista kansanedustajista tutkijan harkinnan ja resurssien salliessa — tällä hetkellä istuvista on menossa Ilkka Kanervan haastattelu.
Vuoden 2018 aikana julkaistiin 18 uutta Lakihankkeiden tietopakettia. Näitä niin sanottuja Lati-paketteja arvostetaan lainsäädäntöhankkeiden taustoittamisessa. Ne täydentävät lakiesityksiä uutisilla, oikeusvertailulla ja kirjallisuudella.
Kirjaston tietopalvelu käsitteli vuoden aikana yli 1 400 toimeksiantoa. Osa näistä toimeksiannoista ratkaistiin nopeasti, osa vaati useita työpäiviä ja monen asiantuntijan työpanoksen.
Arvoisa puhemies!
Haluan tässä yhteydessä tuoda esiin muutaman huomion tulevaisuusvaliokunnan uusimmasta mietinnöstä, joka käsiteltiin tässä menneenä talvena. Valiokunta toteaa seuraavasti:
”Kyky lukea ja tulkita pidempiä tekstejä ja vastavuoroisesti tuottaa sellaisia itse on tutkimusten mukaan heikentynyt hämmästyttävän nopeasti.”
Toinen huomio tulevaisuusvaliokunnalta:
”Jatkuva viriketulva vähentää aivojen tarvitsemaa tyhjää tilaa, joka on luovuuden ammattilaisten mukaan edellytys itsenäiselle ajattelulle, kyvylle aistia heikkoja signaaleja ja kyvylle synnyttää jotakin kokonaan uutta pelkän reagoinnin sijasta.”
Ja kolmas poiminta:
”Yhteiskunnassa tulee säilyttää myös mahdollisuus digitalisaatiosta vapaisiin elämänalueisiin. On esimerkiksi tärkeää panostaa myös lukutaitoon ja lukemisen arvostukseen. Myös oikeutta omaan yksityisyyteen tulee erityisesti vaalia.”
Näiden tulevaisuusvaliokunnan sitaattien jälkeen haluan kiittää Eduskunnan kirjaston henkilökuntaa. 35 henkilöä työskenteli vakituisessa virassa vuoden 2018 lopussa. Kiitän henkilöstöä, kirjaston johtoa ja hallitusta tekemästänne arvokkaasta työstä suomalaisen demokratian ja sananvapauden puolesta. — Kiitos.