EDUSKUNTAPUHE: Avoimuus ja kohtuus

KESKIVIIKKONA 11. SYYSKUUTA 2013 kello 14.01

1) Valtionyhtiöiden ylimmän johdon palkitseminen

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme tarkastusvaliokunnan mietintöä valtionyhtiöiden ylimmän johdon palkitsemisesta. Valiokunnan tehtäviin kuuluu valtion taloudenhoidon valvonta. Sillä on oikeus ottaa käsiteltäväkseen toimialaansa kuuluva asia ja oikeus saada viranomaisilta ja muilta valvontansa kohteena olevilta tarvitsemansa tiedot. Valiokunnan tietojensaantioikeus pohjautuu perustuslakiin.

Ensimmäiseksi tästä tietojensaantioikeudesta. Muutama yhtiöistä jätti valiokunnan pyytämiä tietoja osin antamatta. Lainaus mietinnöstä: "palkka- ja palkkiotietoja ei annettu henkilöittäin eriteltyinä tai niitä ei annettu lainkaan ja pyydettyjä asiakirjoja palkitsemisjärjestelmistä ja toimitusjohtajasopimuksesta ei toimitettu". Niskurointia perusteltiin monilla argumenteilla, jotka kaikki ovat pätemättömiä. Valiokunnan tiedonsaantioikeus säädetään perustuslaissa, siinä ei suljeta tiedonsaantioikeuden piiristä mitään tietoja pois. Valiokunta on jo vuonna 2010 kiinnittänyt huomiota tiedon panttaamiseen valtionyhtiöistä. Kuvaavaa on, että valiokunnan mietinnössä peräti kolme sivua käsittelee tiedonsaantiasiaa, siis asiaa, joka on perustuslaissa säädetty.

Arvoisa herra puhemies! Kuntien ja valtion virkamiesten palkat ovat julkisia. Ruotsissa valtioenemmistöiset osakeyhtiöt ilmoittavat vuosikertomuksissaan johtoryhmän palkkiot henkilöittäin eriteltyinä. Suomessa vain toimitusjohtajan palkitsemistiedot ovat julkisia. Kysymykseni on suomalaisille valtionyhtiöille: Onko avoimuudesta haittaa, ja jos avoimuudesta on haittaa, niin mikä se haitta on? Edelleen, onko oletettu tai kuviteltu haitta suurempi kuin avoimuudesta saatu hyöty?

Pyysin tarkastusvaliokunnasta nähtäväkseni eräiden valtionyhtiöiden valiokunnalle toimittamat kirjalliset lausunnot. Saamani käsityksen mukaan esimerkiksi toimitusjohtajan rekrytoinneissa valtio-omisteisiin yhtiöihin ei ole ollut ongelmia. Kompensaatiot lienevät siis vähintäänkin riittäviä. Johdon palkkiot alkoivat liukua osin vaikeasti käsitettävälle tasolle 1990-luvulta lähtien. Ovatko kyseisten yhtiöiden tulokset parantuneet samassa suhteessa siitä lähtien? Onko johdon sitoutuminen yhtiöihin parantunut 1980-lukuun verrattuna? Tuskin.

Lopuksi, arvoisa herra puhemies: Avoimuus ja kohtuus ovat suomalaisia perusarvoja. Avoimuus toimii osittain ja kohtuus ajoittain. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan palkitsemisohje on tarpeellinen ja pääosin toimiva. Kannustan yhtiöitä kuitenkin omaehtoiseen avoimuuteen. Jos palkkatietojen julkaiseminen punastuttaa, niin kohtuus voi olla hukassa.