Eduskunta: Kirjallinen kysymykseni Tavasesta

Olen jättänyt eduskunnan keskuskansliaan perjantaina 26. elokuuta kirjallisen kysymyksen. Asiasta vastaavan ministerin on vastattava kysymykseen 21 päivän kuluessa siitä, kun kysymys on toimitettu valtioneuvostolle.

KIRJALLINEN KYSYMYS

Tavase-hankkeen vaikutukset

Eduskunnan puhemiehelle

Tampereen ja Valkeakosken seudun tekopohjavesihanke käynnistyi 1993 yleissuunnitelmalla. Vuonna 2002 perustettiin Tavase Oy, jonka osakkaina ovat Akaan, Kangasalan, Lempäälän, Tampereen, Valkeakosken ja Vesilahden kunnat. Yhtiön tarkoituksena on rakentaa Kangasalan ja Pälkäneen harjualueelle (Vehoniemi-Isokangas) tekopohjavesilaitos sekä hankkia tarvittava raakavesi, valmistaa tekopohjavesi ja myydä se osakaskunnille. Osakaskunnat puolestaan vastaavat siirtolinjojen rakentamisesta ja tekopohjaveden jälkikäsittelystä.

Hanke on viivästynyt huomattavasti alkuperäisistä suunnitelmista. Kun yhtiö perustettiin, niin laitoksen arvioitiin valmistuvan vuonna 2008. Nyt Tavase Oy arvioi laitoksen valmistuvan vasta vuonna 2016. Pitkittyminen ja epätietoisuus ovat aiheuttaneet epävarmuutta sekä taloudellisia menetyksiä alueen asukkaille, yrityksille, maanomistajille ja Pälkäneen kunnalle. Lisäksi osakaskuntien omien pintavesilaitosten uudistustöitä on laiminlyöty tekopohjavesilaitoksen mahdollista valmistumista odotettaessa.

Tavase Oy:n viimeisimpien suunnitelmien mukaan imeytys- ja kaivoalueita sijoitettaisiin aivan Pälkäneen kunnan keskustan tuntumaan asemakaava-alueelle, mikä estäisi kaavoituksen ja kunnan laajentumisen perustelluimpaan ja jopa ainoaan mahdolliseen kasvusuuntaan. Hanke vaarantaisi toteutuessaan myös ne suojelulliset perusteet, joiden vuoksi luonto-olosuhteiltaan ainutlaatuinen Keiniänrannan tervaleppäkorpi on otettu Natura 2000-verkostoon. Kangasalan puolella lähes koko laitos on suunniteltu Keisarinharju-Vehoniemenharju Natura 2000-alueelle.

Suunnitellut koeimeytykset vaarantavat Kangasalan kunnan Raikun vedenkäsittelylaitoksen käyttämän pohjaveden laadun. Valmistuessaan laitos vaarantaisi myös Pälkäneen pohjavedet ja vesihuollon. Hallitusohjelmassa hallitus on sitoutunut pohjavesien suojeluun ja parempaan riskienhallintaan.

Tekopohjavesilaitos kuluttaisi sähköä ainakin 50 % enemmän kuin pintavesilaitokset. Tämä on ristiriidassa Suomen ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa. Veden laadun, kustannuksien, ympäristön ja riskien kannalta pintavesilaitosten kehittäminen olisi parempi vaihtoehto osakaskuntien vedenhuollon turvaamiseksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:

• Mitä hallitus aikoo tehdä, ettei Tavase Oy:n toiminta Pälkäneen alueella estä kunnan omia kaavoitustarpeita ja kehittämistä ja
   
• miten taataan, ettei arvokkaita Natura-alueita vaurioiteta ja
   
• miten varmistetaan, ettei Pälkäneen ja Kangasalan harjualueen pohjavesiä vaaranneta perusteiltaan kyseenalaisella tekopohjavesilaitoksella sekä
   
• miten varmistetaan, ettei kuntien omistama yhtiö toimi ristiriidassa Suomen ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa.

Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2011

Pauli Kiuru /kok