Alkoholi – este työurien pidentämiselle

Suomessa on arviolta 400 000 alkoholin suurkuluttajaa. Ilmiö on kallis niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Tästä yhtenä esimerkkinä voidaan ottaa se, että ensiapujen tapaturmapotilaista 42% on suurkuluttajia, mutta vielä suurempi osa on alkoholin vaikutuksen alaisena hoitoon saapuessaan.  Alkoholin välilliset ja välittömät kustannukset ovat 7 mrd. euroa vuodessa. Eräiden arvioiden mukaan kustannukset ovat jopa seitsemänkertaiset alkoholista saataviin tuloihin verrattuna.

Suomalaisilla alkoholiin tutustuminen alkaa jo varhain. Unicefin tuoreimmat tutkimuksen mukaan suomalaisilla alle 16-vuotiailla on alkoholista enemmän kokemusta kuin lähes missään muussa teollisuusmaassa. Hallituksen kaavailemat rajoitukset alkoholimainontaan ovat tässä mielessä erittäin tervetulleita. Ehkäisevän päihdetyön merkitys on suuri varsinkin maassamme, jossa alkoholille herkistyminen geneettisesti yleistä.

Mielenterveys- ja päihdetyö niputetaan meillä Suomessa tiukasti yhteen. Joka neljäs ja jopa useampi mielenterveyspotilas onkin päihderiippuvainen.  Alkoholismi on biologinen keskushermostosairaus, jonka syntyyn vaikuttaa geeneissämme tiukasti majaileva perimä.  Palvelujärjestelmämme tulisi käsitellä jokaista alkoholistia yksilönä räätälöimällä kullekin sopivat palvelukokonaisuuden.  Jokaisella alkoholistilla ja hänen perheellään olisi syytä olla yksi palveluvastuullinen henkilö, näin turhat pomputtelut järjestelmämme sisällä poistuisivat.

Työura- ja tuottavuuskeskustelussa alkoholin käytön vähentämistavoitteiden asettaminen työssä käyvien osalta on enemmänkin kuin paikallaan. Arviolta joka neljäs työssä käyvistä on alkoholin suurkuluttajia. Alkoholihaitat ovat merkittävä työn tuottavuutta alentava tekijä. Lisäksi alkoholismi vaikuttaa työuran pituuteen.

Työpaikoilla voidaan tehdä vielä paljon. Esimiehillä tulisi olla osaamista päihdehaittojen ehkäisevästä työstä ja myös siitä, miten tunnistaa alkoholiriippuvaisen riittävän ajoissa. Jokaisella työpaikalla tulee olla oma päihdeohjelma. Suosituksista huolimatta monelta työpaikalta puuttuu päihdetyöryhmä joka todella osaisi ja voisi puuttua työntekijöiden alkoholin käyttöön. Tavoitteena tulisi olla varhainen puuttuminen.   Työterveydenhuollon roolia tulisi vahvistaa, ja edellyttää heiltä nykyistä vahvempaa otetta päihdehaittoja ehkäisevän toimintakulttuurin rakentamisessa.

Työpaikoilla päihdeasioiden nostaminen tapetille on hyödyllistä.  Tässä tulee myös välittäminen toisistamme – työkaverin alkoholismi on  myös sinun asiasi.  Hoitoon ohjaaminen auttaa työntekijää itseään ja alkoholista johtuville sairauksille (masennus, alentunut vastustuskyky) menetetyt työpäivät näkyvät myös yritysten kustannuskilpailukyvyssä. Voikin sanoa, että pienellä vaivalla voi saada suuret säästöt.

Alkoholismi oireilee niin sairastavan henkilökohtaiseen elämään kuin terveyteenkin. Sairaus säteilee koko perheeseen ja lähipiiriin.  Olemme tyytyväisiä, että hallituksen kehyspäätöksessä löytyy myös päihdepoliittisesti järkeviä toimia kuten alkoholiveron nosto.

(Julkaistu Nykypäivässä 19.4.2013

Pauli Kiuru
Sanna Lauslahti