Aina löytyy uusia asioita, jotka järkyttävät tasapainoa: esiaviolliset suhteet, abortit, ehkäisy, naispappeus ja homot

 

Raamatun tulkinta on asiantuntijoille haastavaa. Minulle se on lähes mahdotonta. Onko raamattu Jumalan puhetta vai ihmisen kirjoittamaa puhetta toisille ihmisille? En osaa vastata. Jos en tätä ymmärrä, niin mitkä ovat edellytykseni käyttää raamattua arvojeni ja päätöksieni perustana kirjaimellisesti – sanasta sanaan? Kirkko on vastustanut käsitystä maapallon pyöreydestä sekä aurinkokeskeistä maailmankuvaa. Harhaoppisia on tuomittu kadotukseen. Uskonto on käsitykseni mukaan jotain paljon suurempaa ja sallivampaa, kuin keskustelu taivaankappaleiden muodoista tai liikeradoista. Onneksi tämä keskustelu on pääosin päättynyt jo vuosisatoja sitten. Mutta aina löytyy uusia asioita, jotka järkyttävät tasapainoa: esiaviolliset suhteet, abortit, ehkäisy, naispappeus ja homot. Oma uskontokäsitykseni on sallivaa ja hyväksyvää. Armo ja suvaitsevaisuus menevät minulla fundamentalistien käskyjen ja kieltojen edelle. Sain sähköpostin, jossa kysyttiin mielipidettäni homojen siunaamisesta. Vastasin oman uskontokäsitykseni pohjalta seuraavasti: ”Kaikkea elollista voi mielestäni siunata, koska Jumala on luonut kaiken elollisen.” Vastaukseni on maallikon mielipide. Epävarmoissa tilanteissa kysyn itseltäni, ”onko se oikein ja aiheuttaako asia enemmän hyvää vai pahaa?”