Aamulehti 9.10.2011: Patsailla demokratia kunniaan

Aamulehti 9.10.2011: PATSAILLA DEMOKRATIA KUNNIAAN!

 

Toimivaa yhteiskuntaamme on alettu pitää itsestäänselvyytenä jopa siinä määrin, että demokratian perusarvoilla leikitellään. Suvaitsemattomuus, vihapuheet ja erilaiset ääriliikkeet ovat yleistymässä.

Rauha ja useita vuosikymmeniä kestänyt hyvinvointi ovat irrottaneet suomalaiset unelma- ja toivotodellisuuteen, missä mikään ei enää tahdo olla riittävästi.

Muistammeko ja ymmärrämmekö, että absoluuttinen köyhyys, poliittinen vaihtoehdottomuus ja vaino ovat arkipäivää miljardeille ihmisille?  Kokemiemme ongelmien suuruutta olisi hyvä peilata oman ja muiden maiden historiaan ja nykyisyyteen. Demokratiapuiston tehtävä on herätellä meidät kauheuksien kautta huomaamaan oman yhteiskuntamme toimivuus.

Finland – it works

Suomalaisten kaupungeissa ja kunnissa on tuhansia patsaita ja muistomerkkejä. Matkailullisesti niillä on rajallinen merkitys, koska ne ovat kukin tahollaan ilman yhdistävää teemaa ja sijaintia. Demokratiapuiston ajatus on, että maailmalta hankitaan yhteen paikkaan hallitsijoiden itsestään teettämiä patsaita ”Finland – it works” -teeman alle.

Hallitsijan kukistuessa uudella hallinnolla on yleensä kiire poistaa vanhat vallan symbolit, joten patsaita on saatavilla edullisesti. Tarjontaa riittää epävakaassa maailmassa ehtymättömästi – demokratian kannalta valitettavasti, mutta puistoajatuksen kannalta onneksi. Uusia ajatuksen tonavia, setä saddameja  ja eversti gaddafeja riittää.  

Ajoituksen tulee kuitenkin olla oikea. Siinä vaiheessa kun patsaita kaadetaan panssarivaunuilla, on oikea aika lähestyä myyjiä tai myyjiksi itseään väittäviä. 10 – 20 vuotta vallanvaihtumisen jälkeen alkaa nostalgiavaihe, jolloin jäljellä olevista patsaista ei enää helpolla luovuta eikä niitä välttämättä enää ole olemassakaan.

Guggenheim-tasoa

Maakunnissa rahat eivät riitä Guggenheim-tason investointeihin, eikä se ole tarpeenkaan. Tampere, Oulu tai jopa kunnianhimoinen kulttuurikunta Mänttä voisi ideaan tarttumalla luoda parissa vuosikymmenessä maailmaluokan nähtävyyden.

Avaukseksi riittää 5 – 10 patsasta, jotta riittävä uskottavuus ja poliittinen tasapaino syntyvät. Sen jälkeen puistoa täydennetään 1 – 3 patsaalla vuodessa. Tahtiin toki vaikuttaa kukistuvien hallitsijoiden määrä. Mielenkiintoisia patsaita voi löytyä useampiakin samasta maasta. Pohjois-Korean patsasmarkkinat avautunevat muutaman vuoden sisällä.

Puistossa pönöttävät patsaat eivät yksinään tietenkään riitä. Ne ovat hulluuden symboleita, jotka kaipaavat rinnalleen asiallista informaatiota kyseisten hallitsijoiden saavutuksista ja rikoksista.

Varmaa on, että esimerkiksi Gaddafin ja Husseinin patsaiden hankinta Mänttään herättäisi rajua mielipiteenvaihtoa. Kontrastin luomiseksi demokraattista perusarvoista on myös kerrottava, mutta kiihkottoman asiallisesti.

Tampereella on keskusteltu kiivaasti Mannerheim-patsaan sijainnista, ja Virossa pronsisoturikiista aiheutti jopa diplomaattisia jännitteitä Venäjän kanssa. Muistamme myös keskustelut Kiasmasta ja Mannerheimin ratsastajapatsaasta sekä monet näköispatsaskeskustelut.

Patsaisiin liittyvät vahvat tunnelataukset kannattaa hyödyntää Suomen maabrändin ja matkailuelinkeinon edistämiseksi. Ehkä samalla oppisimme myös itse arvostamaan enemmän omaa maatamme.

 

Stubbin ryhmältä iskulause, tässä räväkkä toteutus

Maabrändäyksen tavoitteena on edistää matkailua, taloutta ja tunnettuutta. Maat kilpailevat keskenään monella tapaa suorasti ja epäsuorasti. Kysymys on siitä, mikä maa on haluttava ja uskottava kumppani sekä matkailukohde. Kuluttaja valitsee tuotteensa ja matkakohteensa pitkälti mielikuvien perusteella. Ostaisitko sinä mieluummin albanialaisen vai sveitsiläisen kellon? Ministeri Alexander Stubbin asettama maabrändivaltuuskunta suositteli vuosi sitten Finland – it works! –teeman hyödyntämistä Suomen markkinoinnissa. Perusteluina oli muun muassa se, että Suomessa hallinto toimii ja asiat saadaan ratkaistuiksi.

Linkki Aamulehden verkkosivuille artikkeliin ja keskusteluun.

Pauli Kiuru

Kansanedustaja

Sivistysvaliokunnan jäsen