Eduskuntapuhe: Ilmastopolitiikan suunnitelma 27.9.2017
PITÄMÄNI KOKOOMUKSEN RYHMÄPUHE ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA - Jos maahanmuutto huolestuttaa, kannattaa kiinnostua ilmastopolitiikasta
Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030
Ryhmäpuhe, Kokoomuksen eduskuntaryhmä / Ed. Pauli Kiuru, 5 min.
Arvoisa puhemies
”Ilmastonmuutos sitoo pohjoisen ja etelän toisiinsa. Ajan myötä kukaan meistä ei voi välttyä sen tuhoisilta vaikutuksilta. Suorien ympäristövaikutusten lisäksi se vaikuttaa turvallisuuteen ja pakottaa ihmiset muuttamaan asuinseuduiltaan.”
Näin lausui tasavallan presidentti Niinistö puheessaan, jonka hän piti YK:n yleiskokouksessa viime viikolla.
Tänään käsittelemme keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa, joka on ensimmäinen laatuaan. Tarkastelujänne ulottuu vuoteen 2030. Taustalla ovat ilmastolain määrittelemät suuntaviivat ja EU:n päästövähennystavoite. Tarkoitus on varmistaa ilmastoa koskevan politiikkaamme johdonmukaisuus ja pitkäjänteisyys.
On syytä kerrata, miksi olemme tehneet ilmastolain, miksi olemme hyväksyneet Pariisin ilmastosopimuksen ja miksi nyt käsittelemme ilmastopolitiikkamme.
Kuten alun sitaatista käy ilmi, niin ilmastopolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa, mutta myös maahanmuuttopolitiikkaa. Jos maahanmuutto huolestuttaa, kannattaa kiinnostua ilmastopolitiikasta.
Maailmassa on kymmeniä miljoonia pakolaisia. Ilmastonmuutoksen myötä tilanne voi pahentua nopeammin kuin osaamme edes kuvitella. Ilmastonmuutos, väestönkasvu, maaperän köyhtyminen, poliittinen epävakaus, romahtaneet valtiot ja konfliktit kytkeytyvät toisiinsa.
Mikään maa ei ole vaikutuksille immuuni. Mikään aita tai muuri ei pysäytä sään ääri-ilmiöitä ja vedenpinnan nousua. Ilmastonmuutoksen torjunnan on oltava politiikan keskiössä.
Arvoisa puhemies
Suomi luopuu kivihiilen energiakäytöstä vuoteen 2030 mennessä. Liikenteessä on tapahtumassa polttomoottorin keksimiseen verrattava siirtymä. Tavoite on, että vuonna 2030 Suomessa on 250 000 sähköautoa.
Muutoksen intensiteetti helposti yliarvioidaan vuoden tai kahden aikajänteellä, mutta keskipitkällä aikavälillä puolestaan aliarvioidaan.
Hallituksen talousarvioesityksessä katsotaan rohkeasti tulevaisuuteen. Panostamme ilmastonmuutoksen torjuntaan toteuttamalla parlamentaarisen työryhmän liikenteen päästövähennyksiin tekemät esitykset. Puurakentamista nopeutetaan ja energiateknologian investointeja vauhditetaan.
Arvoisa puhemies
Suomen ympäristöön ja ilmastoon liittyviä ponnisteluja on myös arvosteltu.
Kritiikin kärki on kustannuksissa ja saamassamme hyödyssä. Monet tutkimukset osoittavat, että kiristynyt ympäristöohjaus on lisännyt yritysten voittoja ja kilpailukykyä. Toki on myös päinvastaisia esimerkkejä.
Emme voi kuitenkaan pysäyttää väistämätöntä kehitystä. Uudistumista kaihtavat yritykset väistyvät niiden tieltä, jotka ovat sisäistäneet ilmastonmuutokseen liittyvät globaalit mahdollisuudet. Hukkalämpöä kierrättävä Nivos Oy ja ympäristöosaamisellaan kemianteollisuuden vientiä kirittävä Chemigate ovat loistavia yritysesimerkkejä uudesta ajattelusta.
Voimme luoda uutta liiketoimintaa tavalla, joka on ilmaston kannalta kestävää ja hyvinvointiamme lisäävää. Toinen tapa on vähätellä tutkittua tietoa, pyrkiä suojelemaan saastuttavia toimintamalleja ja lopulta taantua menneisyyden hyvinvointivaltioksi.
Arvoisa puhemies
Valtion ohella kunnilla, yrityksillä ja kansalaisilla on oma vastuunsa ilmastopolitiikan onnistumisesta.
Olemme keskimäärin melko hitaita tekemään konkreettisia muutoksia omissa valinnoissamme. Tarvitaan koulutusta ja opastusta, kannustavia veropäätöksiä ja esimerkiksi rakentamiseen liittyvää mahdollistavaa lainsäädäntöä.
Hyvä esimerkki on romutuspalkkio-ohjelman jatkaminen liikennepäästöjen vähentämiseksi. Parhaimmillaan arvot ja lompakko on synkronoitu niin, että päätöksenteko on kuluttajalle helppoa. Omassa kotikaupungissani Valkeakoskella tontin ostajalle tai vuokraajalle on tarjottu alennusta, jos talon lämmityksessä käytetään uusiutuvaa energiaa.
Merkittävät päästöjen vähentämistä koskevat ratkaisut liittyvät kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteeseen ja toimivuuteen. Kaupungistuminen on trendi, johon on reagoitava ilmastonäkökulma huomioiden. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista edistetään MAL-sopimuksilla. Valtio on tehnyt sopimuksia neljän suurimman kaupunkiseudun kanssa.