AL: Kaupunkipyöräpalvelua kannattaa kehittää yhteistyössä 3.8.2016

Tampereen ja Helsingin yhteistyö mahdollistaisi edullisemmat pyörähankinnat suurempina tilauksina sekä keskitetyt mainossopimukset

Vuokrattavat kaupunkipyörät ovat saaneet Tampereella ja Helsingissä runsaasti käyttäjiä. Tampereella on yleisön käytössä noin 60 pyörää ja Helsingissä 500. Kaupunkipyöräkonseptit eroavat toimintamalleiltaan toisistaan, mutta molempien tarkoituksena on mahdollistaa liikkuminen kaupungissa helpolla ja kestävällä tavalla. Ensi vuonna Helsingissä pyörien että asemien määrä kolminkertaistetaan nykyisestä. Pyöräasemia on silloin käytössä 150 ja pyöriä peräti 1 500. Kaupunkipyörät ovat nopeasti kehittymässä osaksi nykyaikaista kaupunkikuvaa.

Pyörät palvelevat parhaimmillaan sekä kaupunkilaisia että turisteja. Käyttöönoton ja maksamisen vaivattomuus, pyörien kunto, säätömahdollisuuksien helppous, käsimatkatavaroiden kuljetusmahdollisuus sekä pyöräasemaverkoston kattavuus ovat suosion kannalta tärkeitä muuttujia. Luonnollisesti myös vuokraamisen hinta vaikuttaa kuluttajien päätöksiin. Helsingissä hinnoittelu on saatu asiakasystävälliseksi mainossopimuksen avulla. Jokaisessa pyörässä näkyy kauppaketjun mainos. Päätöstä on arvosteltu, mutta toisaalta käytön edullisuutta on kiitelty.

Ehdotamme, että suurimmat kaupungit yhdistäisivät voimansa, jotta kaupunkipyöräpalvelusta saataisiin valtakunnallinen ja yhtenäinen. Yhteistyö mahdollistaisi parhaimpien käytäntöjen hyödyntämisen, edullisemmat pyörähankinnat suurempina tilauksina sekä keskitetyt mainossopimukset. Myös turistien kannalta yksi yhtenäinen järjestelmä olisi viesti maamme toimivuudesta ja ympäristöystävällisyydestä.

Ensimmäinen askel kohti tätä toimintamallia onkin jo otettu. Ekokumppanit Oy:n projektiasiantuntija Olli Vakkala operoi Tampereella kestävän liikkumisen parissa, ja hänen mukaansa Tampere, Oulu, Jyväskylä ja Lahti ovat käynnistäneet yhteishankkeen. Kuluvan vuoden aikana selvitetään mahdollisuuksia kaupunkipyöräjärjestelmälle, jota käyttäisivät useat kaupungit yhdessä. Kyseessä on vasta selvitysvaihe, mutta työn pohjalta pyritään löytämään paras tapa kehittää ja hankkia yhteiskäyttöjärjestelmä.

Kaupunkipyöräasemien sijaintia ja pyörien käyttöä kannattaa suunnitella osana joukkoliikennejärjestelmää. Ranska ja Sveitsi ovat edelläkävijöitä yhteiskäyttöpyörien – ja myös yhteiskäyttöautojen – integroimisessa joukkoliikenteeseen. Kaupunkipyörät ovat osa julkista liikennettä ja täydentävät siten joukkoliikennepalvelua. Tampereen raitiotien suunnittelun yhteydessä on muistettava myös pyöräilymahdollisuus. Pyöräily- ja raitioliikenne tarjoavat yhdessä kilpailukykyisen vaihtoehdon autoilulle jopa yli 10 kilometrin matkoilla. Pyöräily-yhteyksien toimivuus pysäkeille sekä matkan alku- että loppupäässä ovat tärkeitä, samoin helppokäyttöiset ja turvalliset pyörien liityntäpysäköintimahdollisuudet. Kaupunkipyöräasemien sijoittaminen raitiotiepysäkeille on hyvä huomioida jo suunnittelussa. Lisäksi kannattaa kartoittaa mahdollisuus järjestää pyöräilijöille erillinen tila ainakin osaan vaunuista siten, että pyöräilijät pyörineen mahtuisivat niihin vaivattomasti. Eri kulkumuotojen onnistunut yhdistäminen on ympäristöteko, joka lisää arkiliikuntaa. Liikunnan terveyshyödyt näkyvät välillisesti terveydenhuollon kuluissa.

Sähköavusteisten pyörien suosio kasvaa huimasti maailmalla. Kiinassa on yli 100 miljoonaa sähköpyörää, ja Euroopassa niitä myydään vuosittain yli 2 miljoonaa. Sähköpyörä helpottaa vastatuuleen ja ylämäkeen polkemista, minkä vuoksi se jopa tuplaa keskimääräisen pyöräilymatkan. Suosio näkyy myös kaupunkipyöräjärjestelmien kehityksessä. Viimeisten vuosien aikana sähköisten kaupunkipyörien määrä on kasvanut merkittävästi. Niitä on käytössä muun muassa Tanskassa, Hollannissa, Espanjassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa. Myös USA:ssa on otettu askelia samaan suuntaan. Esimerkiksi Seattlessa ja Baltimoressa on suunnitelmia sähköisten kaupunkipyörien käyttöönotosta. Kesällä 2014 Madridissa avattiin maailman ensimmäinen kaupunkipyöräjärjestelmä, jossa on tarjolla pelkästään sähköavusteisia pyöriä. Etelä-Eurooppa on muutenkin merkittävä suunnannäyttäjä sähköpyöräjärjestelmien kehittämisessä. Milanossa on ollut pitkään kaupunkipyöriä tarjolla myös lapsille.

Tampere on mäkinen kaupunki, joten sähköavusteisuus helpottaa pyöräilyä ja lisää sen houkuttelevuutta. Siksi kannattaa selvittää sähköavusteisten pyörien tarjoamista osana kaupunkipyöräjärjestelmää – tai päivittää koko järjestelmä sähköpyöriin. Ratkaistavia kysymyksiä on toki runsaasti. Yhtenäisen järjestelmän luominen on kuitenkin helpompaa, kun liikkeelle lähdetään puhtaalta pöydältä.

Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja

Kalle Vaismaa
Kaupunkiliikenteen asiantuntija, TkT, WSP Finland Oy