Eduskuntapuhe: Talous ja turvallisuus 20.9.2016
Arvoisa herra puhemies
Käsittelemme hallituksen talousarvioesitystä vuodelle 2017.
Suomella on merkittäviä kilpailuetuja moniin verrokkimaihin nähden. Suomalaiset ovat koulutettuja ja rehellisiä. Pidämme sopimuksista kiinni ja meihin voi luottaa. Yhteiskuntamme on kansainvälisesti verrattuna turvallinen ja korruptoitumaton. Toimintaympäristö on vakaa ja ennustettava.
Toki meillä on myös erilaisia kilpailuhaittoja. Työmarkkinoiden joustamattomuus, omistajayrittäjien vähyys ja etäinen sijaintimme ovat usein esillä olleita tekijöitä. Osaan näistä voimme omilla päätöksillämme vaikuttaa – sijainnille emme voi mitään.
Markkinointi- ja erityisesti myyntiosaamista sekä koulutusta on parannettava. Kansainvälisessä kaupassa vaatimattomuus ei ole hyve. Myyntityö on tärkeyteensä nähden aliarvostettua. Tampere 3 –hanke on esimerkki uudesta ajattelutavasta
Arvoisa puhemies
Muuttunut turvallisuustilanne Euroopassa ja Itämerellä näyttäytyy esimerkiksi USA:n tai Kiinan näkökulmista erilaisena kuin eurooppalaisessa tulkinnassa. Kansainväliset yritykset miettivät investointeja tehdessään monia muuttujia. Koulutetun työvoiman saatavuus, verotuksen ennustettavuus, energiahuolto ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuus arvioidaan.
Vuonna 2014 puolustusministeri Haglund sanoi Talouselämän haastattelussa, ettei Nato -jäsenyys ole merkittävä kustannuskysymys. Hän viittasi muutaman kymmenen miljoonan maksuosuuteen Naton budjettiin. Silloisen puolustusministerin näkemyksen mukaan asia on ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys. Sitähän se on suurimmalta osalta, mutta myös taloudellinen ulottuvuus on olemassa.
Presidentti Ahtisaari kiinnitti huhtikuussa 2016 huomiota mahdolliseen Nato -jäsenyytemme kansainvälisten investointien näkökulmasta. Hänen mukaansa Nato-jäsenyydellä voi olla vaikutusta myös ulkomaisiin investointeihin. Länsimaiset sijoittajat ja yritykset saattavat mennä Suomen sijaan esimerkiksi Baltiaan, koska nämä ovat Nato-maita.
Puolustuspoliittinen selonteko on valmisteilla. Kokonaisturvallisuuteen liittyy oleellisesti myös talous: investoinnit, työpaikat, verotulojen kertyminen ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen. Mahdollisen Nato-jäsenyytemme myönteiset ja kielteiset vaikutukset talouteen on saatava näkyviin. Asiaa pitää punnita valmisteilla olevassa puolustuspoliittisessa selonteossa, jonka näkökulma ulottuu yli vaalikauden. Toinen mahdollinen foorumi on ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta valmisteilla oleva mietintö, joka on työstettävänä ulkoasianvaliokunnassa. Talous ja kokonaisturvallisuus liittyvät kiinteästi toisiinsa.
Arvoisa puhemies
Hallituksen tavoite on, että työllisyysaste nousee hallituskaudella 72 prosenttiin ja työllisten määrä kasvaa 110 000 hengellä. Lisäksi tavoitteena on, että julkisen talouden velkaantuminen suhteessa BKT:hen taittuu vaalikauden loppuun mennessä ja velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. Tavoitteet ovat kovia. Kannustavuuden ja työnteon lisääminen ovat ymmärrettäviä keinoja rakennemuutosten rinnalla. Ilman niitä velkaantumisen leikkaaminen tarkoittaisi kohtuuttomia kiristyksiä ja hyvinvointiyhteiskunnan vaarantumista. Talousarvioesityksessä on monia kohtia, jotka parantavat kannattavan yrittämisen ja työllistämisen edellytyksiä.