EDUSKUNTAPUHE: Selonteko turvallisuusympäristöstä (20.4.2022)

 Arvoisa puhemies

Suomen itsenäisyys ja kansalaisten turvallisuus ovat arvoja, joiden varaan kaikki muu rakentuu.

Pohjois-Atlantin puolustusliiton eli Naton jäsenyys ei ole itseisarvo – se on keino varmistaa tulevaisuutemme itsenäisenä valtiona, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja länsimaista demokratiaa.

Emme ole uskaltaneet sanoa Natolle ääneen ”ei”. Emme ole uskaltaneet sanoa Natolle ääneen ”kyllä”. Sen sijaan olemme sanoneet Natolle päättäväisesti ”ehkä”. Turvallisuuspoliittinen tasapainoilu oli pitkään ymmärrettävää historiallisista syistä. Kokoomus on ollut Nato-jäsenyyden kannalla jo vuodesta 2006 lähtien.

Tilanne Euroopassa on muuttunut. Myös Suomen asema on muuttunut, ja se on muuttunut aivan ratkaisevalla tavalla. Päättämättömyys vallitsevassa tilanteessa olisi vastuuttomuutta. Paikkamme on täysjäsenenä puolustusliitto Natossa. Se on tunnetuista turvallisuuspoliittisista ratkaisuvaihtoehdoista vaikuttavin ja realistisin.

Keskustelu Suomen ja Ruotsin puolustusliitosta on toki edelleen sallittua, mutta keskustelu ja päätökset olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. YYA-aikana mahdollisuudet siihen olivat heikot. Nyt asialla ei ole edes jarrutuskeskustelun merkitystä.

Muuttuneessa tilanteessa Nato-optiostamme puhuminen on väärän turvallisuustunteen ylläpitämistä. Historiassa on tilanteita, joissa päätöksiä on tehtävä, sillä uutta tilaisuutta ei välttämättä anneta.

Paras tilanne olisi, jos Suomi ja Ruotsi tekisivät päätöksen Natoon hakeutumisesta samanaikaisesti ja viivytyksettä. Suomen on kuitenkin toimittava omista lähtökohdistaan käsin - itsenäisesti ja määrätietoisesti.

Arvoisa puhemies

Venäjä on toiminnallaan Ukrainassa rikkonut kansainvälistä oikeutta. Sen lopullisia tavoitteita ei voi varmuudella ennustaa. Etupiiriajattelu ja voimapolitiikka ovat palanneet. Venäläinen politiikka arvostaa kovuutta ja valtaa – niin pitkälle edetään kuin aidat kaatuvat.

Puolustusliiton tarkoitus on sotien ja kriisien estäminen jo ennakolta. Voimankäyttöä ei kannata Natoa vastaan harkita.  Neuvostoliitto tai Venäjä ei ole hyökännyt suoraan yhtään Nato-maata vastaan.

Naton intresseissä ei ole hyökätä mihinkään suuntaan. Se ei todennäköisesti pystyisi edes tekemään tarvittavaa yksimielistä päätöstä hyökkäyssodasta. Naton tavoite on ylläpitää pelotetta, joka turvaa rauhan.

Naton jäsenenä tärkein roolimme olisi kyky puolustaa omaa aluettamme. Päättäisimme kansallisesti joukkojemme lähettämisestä Naton operaatioihin. Suomi olisi Naton viidennen artiklan turvatakuiden piirissä.

Arvoisa puhemies

Venäjä on asemoinut itsensä kansainvälisessä yhteistyössä nurkkaan. On valitettavaa, että vuosikymmenien rauhanomainen kanssakäymisemme päättyi pakotteisiin ja luottamuksen menettämiseen. Yhteistyö voi jatkua joskus tulevaisuudessa, mutta se ei voi jatkua Putinin hallinnon kanssa.

Toimiva talous on olennainen osa turvallisuuttamme. Suomeen halutaan lisää kansainvälisiä investointeja. Länsi-Euroopan ja USA:n näkökulmista Suomi sijaitsee reuna-alueella arvaamattoman naapurin kupeessa.

Investoinnit valuvat reunoille viiveellä, mutta vetäytyvät sieltä pois ensimmäisinä epävakauden lisääntyessä. Nato-jäsenyytemme mitä todennäköisimmin lisäisi Suomen kiinnostavuutta investointikohteena.

Myös talouden, työpaikkojen ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden turvaamisen näkökulmista jäsenyytemme Natossa on perustelluin vaihtoehto.