Maahanmuuttoon realismia
- riskejä ja mahdollisuuksia
Väestörakenteen muutos on Suomessa Euroopan nopeinta. Nuoremman väestön määrä pienenee, kun taas erityisen nopeasti kasvaa 80 vuotta täyttäneen väestön määrä. Kansantalous on koetuksella. Voimme pidentää esimerkiksi työviikkoa, siirtää juhlapyhiä, korottaa eläkeikää tai lisätä maahanmuuttoa.
Maahanmuutto jakaantuu epätasaisesti Suomen eri alueille. Pääkaupunkiseudulla joka kymmenes asukas on maahanmuuttajataustainen. Ongelmana on kuitenkin kotouttaminen ja kotoutuminen. Esimerkiksi maahanmuuttajien työttömyysaste on kolminkertainen ja maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriski on jopa viisinkertainen kantaväestöön verrattuna. Ilman opiskelu- tai työpaikkaa kielen oppiminen on hitaampaa.
Tukholman Husbyn lähiön mellakat 2013 ja Pariisin vuoden 2005 väkivallanteot ovat varoittavia esimerkkejä maahanmuuttopolitiikan virheistä. Segregaatio eli asuinalueiden sosiaalinen eriytyminen on jo nähtävissä esimerkiksi Itä-Helsingissä.
Maahanmuuttajat eivät ole reserviä, joka voidaan palauttaa takaisin lähtömaihinsa työvoiman kysyntähuipun jälkeen. Heitä on kohdeltava tasa-arvoisesti kantaväestön kanssa kaikissa tilanteissa.
Maahanmuuttoon liittyy mahdollisuuksia, mutta myös riskejä. Palkkatyötä on painotettu maahanmuuttajien integroimisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Yrittäjyyden tukeminen on jäänyt liian vähälle. Uuteen yhteiskuntaan tuleva on valmiimpi ottamaan riskejä, koska menetettävää on monella kovin vähän.
Japani on perinteisesti noudattanut pidättyväistä maahanmuuttopolitiikkaa. Maan väestörakenne on haastava. Väestö vanhenee ja väkiluku laskee. Siitä huolimatta rajoja ei ole avattu laajamittaiselle maahanmuutolle. Ehkä meidän olisi syytä tutustua myös japanilaisten tekemiin ratkaisuihin ja niiden perusteluihin. Oppia kannattaa hakea avoimesti kaikista ilmansuunnista.
Tarvitsemme kansainvälistä rekrytointia
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku on 2030-luvulla kääntymässä laskuun. Suomi tarvitsee osaavien ja motivoituneiden kansainvälisten työntekijöiden rekrytointia.
Hyvinvointiyhteiskunnan palveluista huolehtiminen edellyttää, että työvoimaa on joustavasti ja nopeasti saatavilla. Työperäisten maahanmuuttajien työllisyys on korkeampi kuin suomalaisten työllisyys. Yritysten lisäksi julkisen sektorin edellytyksiä kansainväliseen rekrytointiin on vahvistettava.
Työperäisen oleskeluluvan käsittely kestää kuukausia. Se on saatava puristettua kuukauteen.
Suomalaisista korkeakoulusta valmistuneille ulkomaalaisille opiskelijoille on valmistumisen jälkeen tarjottava mahdollisuus jäädä Suomeen töihin.