HS: Häirintä ja kiusaaminen eivät kuulu liikuntaan ja urheiluun 15.6.2022
Häirintä ja kiusaaminen eivät kuulu liikuntaan ja urheiluun - jokainen voi vaikuttaa
Ihmisoikeudet liittyvät myös liikuntaan ja urheiluun, vaikka tätä näkökulmaa ei tuoda erityisesti esiin esimerkiksi valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa. Lasten, nuorten ja myös aikuisten on voitava luottaa siihen, että liikunnan ja urheilun parissa voi harrastaa ilman häirintää tai kiusaamista.
Moni urheilija on kertonut kohtaamastaan epäasiallisesta käyttäytymisestä. Heidän rohkeutensa on esimerkillistä, mutta riskitöntä se ei ole. Viestinviejä voi kohdata uusia painostusmuotoja kerrottuaan epäkohdista. Tai sitten ei tapahdu mitään – epäkohtiin ei puututa ja asiasta vaietaan. Vaikeneminen ja puuttumattomuus ovat myös tekoja, jotka mahdollistavat väärien toimintamallien jatkumisen.
Liikunnan ja urheilun tehtävä lisätä hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Epäasialliseen käyttäytymiseen on puututtava tiukasti. Epäkohtien julkituomista ei voi jättää vain yksittäisten urheilijoiden vastuulle. Jokaisella on vastuu omasta toiminnastaan, ja johdolla erityinen vastuu johtamisesta. Puuttumattomuus on arvovalinta valmentajalta, urheilujohtajalta, seuralta tai liitolta.
Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK ry:n) verkkosivujen kautta voi antaa tietoa epäeettisestä käyttäytymisestä myös nimettömänä. Ilmoitusoikeus on jokaisella, joka epäilee doping-, kilpailumanipulaatio- tai katsomoturvallisuusrikkomusta tai muuta eettistä rikkomusta urheilussa.
Urheilu ja liikunta saavat yhteiskunnan tukea monin eri tavoin. Urheiluyhteisön on varmistettava, että toiminta on tuen arvoista. Alan johtotehtäviin on valittava niin naisia kuin miehiä. Valintakriteerien pitää olla kestävät ja toiminnan avointa. Toistuviin epäkohtiin on puututtava tarvittaessa tukien leikkaamisella ja toisaalta kiitettävästä toiminnasta on palkittava.
Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja
