Puhe: Näyttelyn avajaiset eduskunnan kirjastossa 7.9.2017
Hyvät naiset ja herrat
Valtiopäivätyö käynnistyi tällä viikolla alkuperäiseen 1930-luvun loistoonsa palautetutussa Eduskuntatalossa. Peruskorjauksen valmistuminen aikataulussaan on lahja satavuotiaalle Suomelle. Eduskunnan kirjastossa tänään avattavan näyttelyn pääosassa on niin ikään Eduskuntatalo.
Terveisiä eduskunnasta -näyttelyyn on koottu postikortteja ja esineitä, jotka kantavat Eduskuntatalon kuvaa. Itsenäisen Suomen alkuvuosikymmeninä ja myös nykyään Eduskuntatalo symboloi paitsi itsenäisyyttä myös kansanvaltaista järjestelmää. Keskeisellä paikalla sijaitseva, jylhän kuvauksellinen Eduskuntatalo, on ollut myös Helsinki-postikorttien suosituimpia kuva-aiheita.
Nykyihmisen on vaikea ymmärtää, mitä postikortti merkitsi 1900-luvun alkupuolella. Paino- ja monistustekniikan kehittyminen mahdollisti kuvallisen viestin lähettämisen edullisesti. Ennen postikortteja tavalliset ihmiset näkivät kuvia lähinnä vain kirkoissa. Lehtien kuvajournalismikin yleistyi vasta 1920-luvulta alkaen. Postikorttien historia liittyy myös kaupungistumiseen ja matkailun yleistymiseen.
Kuvallisen viestinnän merkitys on reilussa sadassa vuodessa kasvanut räjähdysmäisesti. Jokainen voi nykyään napata älylaitteellaan kuvan itsestään Eduskuntatalon kupeessa ja jakaa sen sosiaalisessa mediassa. Perusviesti on kuitenkin sama kuin vanhoissa postikorteissa: kävin täällä ja halusin jakaa kokemukseni juuri sinun kanssasi.
Nyt avattavasta näyttelystä käy ilmi, että Eduskuntatalo on pysynyt vuosikymmeniä ulkoisesti saman näköisenä. Historiallinen ajankuva paljastuu postikorttien yksityiskohdista; kulkuvälineistä, ihmisten pukeutumisesta ja ympäristön rakennuskannan täydentymisestä.
Historialliset kuvat saattavat yhä herättää voimakkaita tunteita. Satavuotisen itsenäisyyden juhlarahasarjaan suunniteltu teloituskuva vuodelta 1918 nostatti viime keväänä kiivaan keskustelun sekä aiheen sopivuudesta että itse kuvan aitoudesta. Monet pitivät teloituskuvaa juhlarahassa mauttomana ja hanke keskeytettiin.
Kuvia on aina käytetty suuntaamaan huomiota, rajaamaan tulkintaa ja joskus myös tietoisesti vääristelemään todellisuutta, niin historiassa kuin nykyhetkessä. Diktatuureissa epäsuosioon joutuneet henkilöt on saatettu jälkikäteen retusoida kokonaan kuvista pois.
Valtionpäämiehet, ja siis erityisesti miehet, esitetään kuvissa usein nykyäänkin itseään pidempinä. Asia mietitään jo etukäteen välttämällä kuvattavan kannalta epäedullisia tilanteita. Loppu hoituu kuvakulmilla ja rajauksilla. Nykytekniikka antaa myös kuvamanipulaatiolle miltei rajattomia mahdollisuuksia. Kuvan aitous on ehkä menettänyt merkityksensä totuudenjälkeisessä ajassa. Silti jotkut loputtoman kuvavirran kuvat onnistuvat hätkähdyttämään ja jäävät historiaan aikansa ikonisina symboleina.
Hyvät kuulijat
Tässä näyttelyssä esillä olevat kuvat Eduskuntatalosta eivät ole poliittisesti latautuneita. Vanhimmista kuvista huokuu valtiollinen arvokkuus, kansallistunne ja ylpeys itsenäisyydestä. Lähempänä nykyaikaa kuviin saadaan enemmän väriä, ihmisiä ja elämää. Yhteiskunnallista merkitystä lienee eniten joulukorteilla, joilla me kansanedustajat tapaamme muistaa kannattajiamme ja yhteistyökumppaneitamme.
Tarkkasilmäiset näyttelyvieraat saattavat huomata, että esillä on myös allekirjoittaneen postikortti. Siinä Eduskuntatalon tutut pylväät kertovat vakaasta instituutiosta, Suomen lippu ja sinivalkoiset värit kansallisista arvoista sekä kolmen sanan slogan tekemisen tyylistä.
Hieman kliseistä – kyllä, myönnän sen. Käsin allekirjoitettu ja postin lähettämä kortti on kuitenkin erottuva ja vahva viesti digitaalisen usvan seassa.
Näillä sanoilla avaan näyttelyn ja toivotan kaikille antoisia hetkiä Eduskuntatalon kuvien parissa.
Seuraavaksi todellinen ja tekijä, Heikki Kotilainen kertoo Eduskuntatalo-aiheisen postikorttikokoelman keräämisestä ja pitkäaikaisesta urastaan eduskuntavalokuvaajana. Ole hyvä Heikki