EDUSKUNTAPUHE: Kulttuuripoliittinen selonteko (19.2.2025)
Arvoisa puhemies
Vuonna 2017 nostin keskustelualoitteessani esiin suomalaisen kulttuurin merkityksen ja muuttuvan toimintaympäristön. Sen allekirjoitti lähes 120 kansanedustaja, ja aloite sai vahvan tuen kaikista eduskuntaryhmistä.
Eduskunta kävi asiasta ajankohtaiskeskustelun maaliskuussa 2018. Valitettavasti se ei herättänyt silloin alan toimijoiden eikä kulttuuritoimitusten mielenkiintoa.
Kulttuuripoliittisesta selonteosta toivon aktiivista keskustelua niin salissa kuin mediassa. Aihe on todellakin sen arvoinen. Teema on nyt entistäkin ajankohtaisempi. Tällä kertaa keskustelu ei saa jäädä vain eduskunnan täysistuntoon.
Arvoisa puhemies
Kulttuurilla on merkittävä yhteiskunnallinen asema ihmisiä yhdistävänä tekijänä. Kulttuuri luo yhteisöllisyyttä, merkityksellisyyttä ja hyvinvointia. Kulttuuri on itseisarvo, joka heijastelee historiallista kerroksellisuutta ja ihmisyyden syvintä olemusta.
Ukrainassa käytävä sota on myös kulttuurisotaa. Se kannustaa ja suorastaan pakottaa tarkastelemaan kulttuuria myös turvallisuuden näkökulmasta. Pakkosiirretyt lapset, tuhotut kulttuurikohteet ja pyrkimys kokonaisen kansan alistamiseen ovat sodan raadollisuutta. Tavoitteena on Ukrainan itsenäisyyden ja kielen tuhoaminen sekä historian uudelleenkirjoittaminen.
Kulttuurilla, lukutaidolla ja yleissivistyksellä on ratkaiseva merkitys siihen, miten hyvin yhteiskuntamme kestää informaatiovaikuttamista. Historiattomuus ja medialukutaidon puutteet ovat riskejä turvallisuudelle samalla tavalla kuin mahdolliset puutteet sotilaallisessa varautumisessa.
Kriisit eivät tule vain asein. Ne tulevat myös informaatiovaikuttamisen, historian vääristelyn ja identiteetin horjuttamisen kautta. Kulttuurin vahvistaminen on kansallisen resilienssin vahvistamista.
Suurvaltojen rinnalla pienten valtioiden tavoitteena on selviäminen - halu säilyttää itsenäisyys.
Halu säilyttää oma kulttuuri, kieli ja identiteetti.
Halu uskoa tulevaisuuteen ilman valloittajan kulttuuri-imperialismia.
Arvoisa puhemies
Vahvan demokratian maissa sananvapaus mahdollistaa huumorin valtion instituutioista ja naljailun päättäjistä. Autoritaarisissa maissa pilailu johtaa vankilaan, yllättävään onnettomuuteen tai tipahtamiseen parvekkeelta.
Demokratia on kokenut kovia viime vuosina maailmanlaajuisesti tarkasteltuna. Alle kymmenesosa maailman väestöstä asuu täyden demokratian maissa. Demokratian elintila on kaventumassa. Kun demokratia heikkenee, myös kulttuurin vapaus kapenee.
Kulttuurin tehtävänä on myös haastaminen ja epäkohtien nostaminen esiin omilla keinoillaan. Vain vapaasti keskusteleva ja hengittävä kansa voi olla onnellinen.
Suomi on maailman onnellisimpia maita. Ilman elinvoimaista kulttuuriamme olisimme onnettomia. Meillä on paljon puolustettavaa – itsenäisyyttä ei voi olla ilman omaa kulttuuria.
