MIELIPIDE: Huumorimittari todistaa: demokratiamme vankalla pohjalla (AL 6.1.25)

Demokratia on kokenut kovia viime vuosina maailmanlaajuisesti tarkasteltuna. Alle kymmenesosa maailman väestöstä asuu täyden demokratian maissa. Noin 40 prosenttia maailman väestöstä elää puolestaan autoritaarisissa maissa. Demokratian elintila on kaventumassa.

Ukrainassa käytävä sota pitää nähdä myös demokratian tulevaisuuden näkökulmasta. Sodassa ovat vastakkaisilla puolilla autoritaarinen Venäjä liittolaisineen ja demokraattisia arvoja kannattava Ukraina omine tukijoineen.

Demokratian tilaa voidaan tarkastella myös huumorimittarilla. Vahvan demokratian maissa sananvapaus mahdollistaa huumorin valtion instituutioista ja naljailun päättäjistä. Voin päivittäin tyytyväisenä todeta, että kansanvaltamme on vankalla pohjalla. Autoritaarisissa maissa pilailu johtaa vankilaan, yllättävään onnettomuuteen tai tipahtamiseen parvekkeelta.

Autoritaariset valtiot saattavat vaikuttaa vakailta ja ennustettavilta. Niiden romahtaminen on kuitenkin usein yllättänyt kansainvälisen yhteisön ja jopa maiden omat kansalaiset. Tiukkaan keskushallintoon, pelkoon ja propagandaan perustava rakenne on hauras. Kansan tyytymättömyys kuplii pinnan alla ja paine kasvaa.

Sisäinen tai ulkoinen häiriö voi laittaa liikkeelle prosessin, joka romahduttaa järjestelmän yllättävän nopeasti. Toisinaan tilalle tulee demokraattisempi malli; toisinaan saadaan uusi tyranni. Vuonna 2025 tai lähivuosina saatamme todistaa yllättäviä romahduksia.

Tiedustelumme toimii lainsäädäntöä kunnioittaen

Tiedustelulainsäädäntömme tuli voimaan vuonna 2019. Siviili- ja sotilastiedustelu tuottavat analysoitua tietoa ylimmälle valtiojohdolle päätöksenteon tueksi. Tavoitteena on suomalaisten turvallisuuden takaaminen. Suojelupoliisi vastaa siviilitiedustelusta. Pääesikunta ja sen alainen Puolustusvoimien tiedustelulaitos vastaa puolestaan sotilastiedustelusta.

Ilman mahdollistavaa lainsäädäntöä tiedusteluviranomaiset eivät voisi hoitaa tehtäviänsä kiitettävästi.  Olimme pitkään pahasti jäljessä muihin maihin verrattuna. Jälkeenpäin voi aiheellisesti sanoa, että saimme lait voimaan viime tingassa ennen kansainvälisen turvallisuustilanteen kiristymistä.

Suomi liittyi Naton jäseneksi keväällä 2023. Se paransi entisestään tiedusteluviranomaistemme yhteistyötä ja tuloksellisuutta Naton ja sen jäsenmaiden kanssa.

Tiedusteluun liittyy myös perus- ja ihmisoikeusnäkökulmia. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, ettei heidän yksityisyyttään loukata ja että annettuja viranomaisoikeuksia käytetään kurinalaisesti laissa tarkoittelulla tavalla.

Tiedustelutoiminnan laillisuuden, asianmukaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden valvonta on tiukkaa ja moniportaista. Tiedusteluvalvontavaliokunta vastaa parlamentaarisesta valvonnasta. Tiedusteluvalvontavaltuutetulla ja valiokunnalla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta tarvitsemansa tiedot. 

Saimme joulukuussa valiokunnassa valmiiksi mietintömme tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomuksesta vuodelta 2023. Saamamme käsityksen mukaan tiedustelukulttuurimme on lainsäädäntöämme kunnioittavaa, ammattitaitoista ja oikeusvaltiolle ominaista. Kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksia ei loukata.

Pauli Kiuru
Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (kok.)
Tiedusteluvalvontavaliokunnan varapuheenjohtaja, puolustusvaliokunnan jäsen