MIELIPIDE: Työelämän ikäsyrjintä on saatava loppumaan (Aamulehti 14.10.2024)
Työelämän ikäsyrjintä on saatava loppumaan
Väestömme ikärakenne pakottaa työelämän muuttumaan ikäystävällisemmäksi. Monella toimialalla on työvoimasta pulaa. Yli 50-vuotiaita on tarkasteltava työmarkkinoilla uudella tavalla.
Varttuneempien mahdollisuudet työllistymiselle ovat usein nuorempia heikommat. Kansantaloudellamme ei ole varaa sysätä ikäperusteella syrjään kokeneita ja motivoituneita työntekijöitä.
Käytännön kokemukset työmarkkinoilta ja rekrytoinneista ovat usein ikääntyneiden kannalta lohduttomia. Loputon hakemusten lähettäminen ei johda toivottuun tulokseen, vaikka koulutus, työkokemus, terveys ja motivaatio olisivat kohdallaan.
LähiTapiola teki kyselytutkimuksen, joka selvitti ikääntyneiden työelämäasenteita. Kauppalehti (21.9.) uutisoi asiasta verkkosivuillaan. Tulosten mukaan yli 55-vuotiaat työntekijät kokevat työn imua nuoria vahvemmin. Sillä tarkoitetaan uppoutumista, energisyyttä ja omistautumista työlle. Tehtävistä halutaan huolehtia loppuun saakka ja asioista otetaan vastuu. Yli 55-vuotiaita kannattaa siis rekrytoida.
Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutelan mukaan 60-vuotiaan palkkaaminen on usein yhtä perusteltua kuin 30-vuotiaan palkkaaminen. (HS 22.7.). Varttuneet ovat paremmassa kunnossa kuin ennen. Vastaavasti nuorempien eli 30-vuotiaiden fyysinen ja henkinen kunto ei ole aina odotusten mukainen. Myös pysyvyysennuste on varttuneilla nuoria parempi. Moni heistä on töitä saatuaan valmis jatkamaan jopa 68-vuotiaaksi. Nuoret hakevat mielellään uusia tehtäviä muutaman vuoden välein.
Yli 55-vuotiaiden sairauspoissaolot ovat harvinaisempia kuin muilla ikäryhmillä. Kun ruuhkavuodet ovat takana, on työn ulkopuolisia kuormittavia tekijöitä vähemmän.
Hallitus torjuu ikäsyrjintää ja poistaa iäkkäämpien henkilöiden työllistymisen ja työllistämisen esteitä. Yli 55-vuotiaina aidosti uusina työntekijöinä palkatuista henkilöistä yrityksille syntyvä työnantajien työeläkemaksun maksuluokkavaikutus on poistettu. 65 vuotta täyttäneiden työtulovähennyksen enimmäismäärä nousi 600 eurosta 1 200 euroon vuoden 2024 alusta. Työtä tekevällä eläkeläisellä jää siten enemmän rahaa käteen.
Normiohjauksen lisäksi tarvitaan kuitenkin laajempaa asennemuutosta. Suomessa 55 Rise and Shine -liike on nostanut näkyville työelämän ikäsyrjinnän. Medianäkyvyyttä ja keskustelua tarvitaan, jotta asenteet muuttuisivat.
On myös pohdittu vapaaehtoisuuteen perustuvaa ikäsertifikaattia, joka korostaisi mukaan lähtevien työnantajien vastuullisuutta henkilöstöpolitiikassaan. Ikäsertifikaatti antaisi kuluttajille mahdollisuuden arvioida yrityksiä ja tehdä sen pohjalta omia valintojaan.
Työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat nimenneet selvityshenkilö Jari Lindströmin tutkimaan keinoja, joilla ikääntyneiden työllisyysastetta voidaan nostaa. Ensimmäisiä tuloksia saadaan jo 31. lokakuuta mennessä. Lopullinen raportti valmistuu helmikuun lopussa 2025. Hallitus ottaa jatkovalmisteluun ja tuo eduskunnan päätöksentekoon toimivimmat ratkaisut.
Oma eduskunta-avustajani on kanssani samaa ikäluokkaa. Valtaosa avustajista on nuoria, jotka ovat valmistumassa tai juuri valmistuneet. Vaihtuvuus on suurta, ja aikaa vievä perehdytys on aina uuden avustajan kanssa aloitettava alusta. Itselläni ei ole onnekseni ollut tällaista tilannetta yli 12 vuoteen.
Pauli Kiuru
Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (kok.)
