MIELIPIDE: Yrityksen ostamatta jättämisestä saa harvoin kiitosta (KL 25.7.2022)
Jokaiseen yrityskauppaan sisältyy mahdollisuuksia ja riskejä. Pörssiyhtiöiden kansainväliset kaupat herättävät intohimoja. Tiedotusvälineet uutisoivat käänteistä, joita yleensä vaativissa järjestelyissä ilmenee.
Asioiden mutkistuessa tulee taloudellisten faktojen rinnalle mukaan näyttämisenhalua ja maaotteluhenkeä. Menetettyjen kustannusten harha sumentaa ajattelua. Kaupan valmisteluun on voitu käyttää tuhansia työtunteja ja jopa miljoonia euroja rahaa. Perääntymistä ei nähdä vaihtoehtona.
Pitkään valmistellun kaupan peruuntuminen koetaan usein yritysjohdon epäonnistumisena. Asia voi olla kuitenkin päinvastoin. Myös kaupan toteuttamatta jättäminen on päätös. Usein se on tai olisi ollut vaihtoehdoista parhain. Se edellyttää rohkeutta hyväksyä taloudelliset faktat, muuttuneet olosuhteet ja riskit. Monesti olisi kunniallisempaa perääntyä ja välttää yrityksen tulevaisuuden vaarantavat tilanteet.
Odotukset kaupan tarjoamista mahdollisuuksista ovat usein ylimitoitettuja. Kunnianhimoiset ihmiset haluavat onnistua ja erottautua, ja kiusaus näyttäviin kauppoihin kasvaa. Mahdollisuudet mielellään yliarvioidaan ja riskit aliarvioidaan – tietoisesti tai tiedostamattomasti. Pahimmillaan maa-, markkina- tai lainsäädäntöriski laukeaa, ja kauppa vaarantaa koko yrityksen olemassaolon. Venäjään ja Saksaan liittyvät riskit ovat nyt keskustelussa ajankohtaisia, koska pahin tapahtui.
Vuosituhannen alussa uutisoitiin Stora Enson Amerikan valloituksesta. Johdon rohkeutta ja päätöksentekokykyä kiiteltiin. Cosolidated Papersin ostosta ja myynnistä tuli lopulta miljarditappiot euroissakin mitattuna. Soneran Saksassa tekemät kaupat ja niistä aiheutuneet miljarditappiot ovat myös muistissamme.
Samoihin aikoihin seurattiin myös UPM-Kymmenen hanketta ostaa amerikkalainen Champion. UPM:n toimitusjohtajana ollut Juha Niemelä kertoi julkisuudessa, että tarjouskilpailutilanteessa hinta nousi liian korkeaksi, ja UPM perääntyi hankkeesta. Sopimusrikkomuksen vuoksi Champion joutui maksamaan yli 200 miljoonan euron korvauksen UPM:lle, jonka yhtiö jakoi ylimääräisenä osinkona omistajilleen.
Tarinan opetus on, että myös ostamatta jättäminen on päätös, joka voi olla työntekijöiden, omistajien ja yhtiön kannalta oikea. Siitä saa kuitenkin harvoin kiitosta.
Pauli Kiuru
Kokoomuksen kansanedustaja
Piensijoittaja, joka omistaa UPM:n ja Stora Enson osakkeita