MIELIPIDE: Lukutaitoa lapsille – digitaitoja senioreille (SHL 30.11.2022)
Eduskunta käsittelee valtioneuvoston selontekoa Suomen digitaalisesta kompassista. Asiakirjan johdannossa sanotaan, että ”Kompassin avulla luomme yhteisen vision tulevaisuudesta ja pystymme johtamaan digitalisaatiokehitystä yli hallinnonala- ja sektorirajojen sekä tukemaan systeemistä digivihreää siirtymää.”
Edellä sanotun ymmärtäminen edellyttää hyvää lukutaitoa. Kovin selkokielisenä luonnehdintaa ei voi pitää.
Digitaalinen muutos ympärillämme on nopeaa, ja kaikki eivät ole pysyneet mukana. Arviolta pari miljoonaa suomalaista tarvitsee digineuvontaa. Neljännesmiljoona yli 65-vuotiaista ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Digitaidoton on vaarassa syrjäytyä.
Laaja-alaisen digitalisaation myötä kaikkien ikäryhmien medialukutaidon merkitys kasvaa edelleen. Ajankohtaisia teemoja ovat esimerkiksi lähteiden arviointi, erilaisten tarkoitusperien ja mis- ja disinformaation tunnistaminen sekä turvallinen toiminta verkossa. Tämäkin todetaan selonteossa ja asiasta on helppo olla samaa mieltä.
Emme saa kuitenkaan unohtaa lukutaitoa ja yleissivistystä. Äidinkieli ja hyvä lukutaito ovat ajattelun ja oppimisen perusta. Lukutaito on välttämätöntä itsensä kehittämiselle ja yhteiskunnalliselle osallistumiselle. Ilman monipuolista lukutaitoa voi jäädä kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle.
Yhä suurempi joukko peruskoulun päättävistä ei ole saavuttanut sellaista luku- ja kirjoitustaitoa, jolla pärjäisi jatko-opinnoissa tai ylipäätään elämässä. Tämä on huolestuttava tieto. Google ei korvaa yleissivistystä ja omaa ajattelua, ja mielipidetiedusteluille ei voi ulkoistaa omaa harkintaa.
Digitaalista lukutaitoa ja medialukutaitoa ei voi olla, jos lukutaito on puutteellinen. Siksi on tärkeää, että pidämme hyvästä opetuksesta, lukutaidosta ja yleissivistyksestä huolta, muuten digitaalisella ympäristöllä ei ole sitä merkitystä ja mahdollistavaa vaikutusta, mikä sillä voisi olla.
Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja
