MIELIPIDE: Liikunta ja urheilu lisäävät yhteisöllisyyttä (Aamulehti 13.6.2022)
Liikunta ja urheilu lisäävät hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Kansalaisten fyysistä aktiivisuutta lisäämällä voidaan parantaa hyvinvointia ja pienentää yhteiskunnan kuluja
Urheilun tehtävä on herättää suuria tunteita ja luoda yhteisöllisyyttä. Jääkiekon MM-kisat oli Tampereelle ja Pirkanmaalle ikimuistoinen tapahtuma, joka saa jatkoa jo ensi vuonna. Valtaosa suomalaisista pitää huippu-urheilua tärkeänä. 74 prosenttia on kiinnostunut suomalaisten huippu-urheilumenestyksestä.
Keskusareena oli investointina kunnianhimoinen. Nokia-areenaksi nimetty kokonaisuus palvelee sekä urheilua että kulttuuria. Tapahtumilla on huomattava työllistävä ja taloudellinen merkitys.
Suomen on pyrittävä kasvattamaan entisestään rooliaan kansainvälisenä liikunta- ja urheilutapahtumien järjestäjänä kulttuuria unohtamatta. Suomi on turisteille turvallinen ja Tampere kohteena helposti saavutettava.
Keväällä julkaistun UKK-instituutin tutkimuksen mukaan liikkumattomuus ja runsas paikallaanolo aiheuttavat Suomessa vähintään 4.7 miljardin euron vuosittaiset kustannukset. Laskelmissa on huomioitu muun muassa kroonisten kansansairauksien hoidon kulut, sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet sekä tuloverojen menetykset.
1.8 miljardin euron tuloverojen menetys on suurin yksittäinen liikkumattomuudesta aiheutuva menoerä. Toiseksi suurin kustannus eli 419 miljoonaa euroa aiheutuu lisääntyneestä ikääntyneiden laitoshoidosta.
Väestön ikääntymisen ja sairastavuuden kasvun vuoksi kustannukset kohoavat vuosittain. Kansantalouden kannalta tilanne on kestämätön. Kansalaisten fyysistä aktiivisuutta lisäämällä voidaan parantaa hyvinvointia ja pienentää yhteiskunnan kuluja.
Tulevalla vaalikaudella ja uudessa hallitusohjelmassa on lisättävä kannusteita liikunnan ja liikkumisen edistämiselle. Erityinen huomio kannattaa kiinnittää henkilöihin, joiden toimintakyky on heikoin. Heidän liikkumisensa lisääminen tuottaa suurimman yhteiskunnallisen hyödyn.
Ikäihmisten kotona asumista on tuettava tarjoamalla liikuntapalveluja myös kotiin. Liikkumiskyvyn ja omatoimisuuden ylläpitäminen ovat yhteydessä esimerkiksi lihasvoimaan. Valtaosa haluaa asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Inhimillisen tavoitteen lisäksi yhteiskunnan kannalta kotona vietetyt lisävuodet ovat kansantaloudellisesti eduksi.
Yksityisen palvelutarjonnan käytön lisääminen on perusteltua. Yli 75-vuotiaille on myytävä liikuntapalvelut arvonlisäverottomina kotona ja kodin ulkopuolella. Toinen vaihtoehto on ikäihmisten superkotitalousvähennys, joka mahdollistaa kuntoutuksen ja liikunnan ohjauksen kotona.
Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa tammikuussa 2023. Kunnilla on jatkossakin vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja liikkumisen edistämisestä. Kannuste liikunnan ja liikkumisen edistämiseen kunnissa on kuitenkin pienenemässä, koska liikkumattomuuden kulut siirtyvät hyvinvointialueille ja edelleen valtiolle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin ei ole nykyisellään riittävä kannuste kunnille liikkumisen edistämiseen. Sen huomattava korottaminen todennäköisesti pienentäisi yhteiskunnalle koituvia kuluja.
Vapaaehtoisvalmentajien ja -ohjaajien matkakustannusten kilometri- ja päivärahakorvauksia on parannettava. Liikunta-alan yrittäjyys on kasvava toimiala. Alan toimijoita on kuultava päätöksenteossa. Liikuntapalveluiden sekava arvonlisäkäytäntö on saatava selkeämmäksi ja kannustavammaksi.
Pauli Kiuru
Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (kok.)
