Tamperelainen 16.2.2019
Eduskunta vaatii tiukennuksia kotouttamiseen
Vuonna 2015 Suomeen saapui Maahanmuuttoviraston mukaan turvapaikanhakijoita enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuoden 2015 loppuun mennessä turvapaikkaa haki 32 476 henkilöä. Tilanne oli suomalaisille viranomaisille haastava. Myös kansalaiset reagoivat asiaan voimakkaasti.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnalla on perinne, että se ottaa vaalikauden aikana muutaman keskeisen asian tarkempaan selvittelyyn. Tarkastusvaliokunnan yksimielinen mietintö kotouttamisesta valmistui tammikuussa 2019. Eduskunta hyväksy mietintöön liittyvät kannanotot.
Tiukennuksia halutaan kotouttamisen nopeuttamiseen. Sen on oltava pääsääntöisesti yhden vuoden mittainen. Ei ole perusteltua, että tulkkauspalveluja järjestetään yhteiskunnan varoilla viisi vuotta maahantulon jälkeen, vaikka kielikoulutusta on ollut tarjolla.
Kielikoulutuksen tulokset ovat kirjavia. Vain joka kolmas opintoihin osallistuva saavuttaa tavoitekielitason. Koulutusta on parannettava ja lisäksi on otettava käyttöön kotouttamissuunnitelmaan sisältyvä kielitaitoa mittaava koe.
Valiokunta ja eduskunta edellyttävät myös, että suomalaisen yhteiskunnan toimintatavat, säännöt ja arvot on tunnettava. Myös tämän varmistamiseksi tulee ottaa käyttöön koe.
Lain mukaan vastaanottorahaa voidaan vähentää 20 prosentilla, jos vastaanottokeskuksen asukas kieltäytyy työ- ja opintotoiminnasta. Valiokunnan mukaan näin ei ole kuitenkaan juurikaan tehty. Valiokunta peräänkuuluttaa lisää velvoittavuutta.
Maahanmuuttajan on noudatettava kotouttamissuunnitelmaa. Kotouttamislain mukaan työttömyysetuutta tai toimeentuloa voidaan alentaa, jos suunnitelmaa ei noudateta. Seuranta ja tilastointi on ollut puutteellista. Sitä on parannettava.
Käsittelyaikojen pituus on liian pitkä. Työntekijän oleskelulupahakemuksen käsittely saa jatkossa kestää enintään kaksi kuukautta.
Naisten asema on maahanmuuttajilla ongelmallinen. Naiset tulee asettaa kotouttamispalveluiden erityiseksi kohderyhmäksi.
Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja