Mielipide: Tamperelainen 17.12.2019
Nuorten syrjäytymiseltä ei saa ummistaa silmiä
Tarkastusvaliokunta ottaa mietinnössään kantaa nuorten syrjäytymiseen. Suomessa on yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Ongelmalta ei saa ummistaa silmiä.
Hyvä yleissivistys ja koulutus ovat keskeisiä edellytyksiä koulutukseen, työllistymiseen sekä hyvään elämään. Tarkastusvaliokunnan saamien asiantuntijalausuntojen mukaan jopa kymmenesosalla peruskoulun päättävistä nuorista jää saamatta sellainen luku- ja kirjoitustaito, joka mahdollistaa jatko-opinnot ja siten työelämään osallistumisen.
Uusimman PISA-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten lukutaito on kansainvälisesti edelleen hyvä, mutta osaamistulokset ovat kuitenkin laskussa. Erityisesti heikennystä on niiden nuorten ryhmissä, joissa valmiudet ovat jo ennestään heikoimmat. Peruskoulusta pääsee vuosittain jopa 6 000 nuorta ilman riittävää lukutaitoa. Ääripäät erkaantuvat.
Hallitus aikoo nostaa oppivelvollisuusiän 18 vuoteen. Itse en oikein usko mekaaniseen ikärajan korottamiseen ratkaisuna siihen, että osa nuorista jää ilman tutkintoa ja ovat siksi vaarassa syrjäytyä. Sen sijaan erityishuomio tulee kohdistaa ryhmään, jonka luku- ja kirjoitustaidot ovat jääneet auttamattoman heikoiksi. Heille on löydyttävä sellainen opetus ja tuki, joka mahdollistaa toisen asteen koulutuksen. Ilman lukutaitoa se ei onnistu.
Tarkastusvaliokunta kiinnitti huomiota myös hallinnon siiloutumiseen. Ongelma on, ettei valtionhallinnossa millään taholla ole kokonaisvastuuta nuorten hyvinvoinnista ja sen edistämisestä. Asian parissa työskentelevät esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Jos ne epäonnistuvat tavoitteissaan ja koordinaatiossa, niin ongelmat siirtyvät sisäministeriölle eli poliisille sekä oikeusministeriölle. Silloin ollaan jo pahasti myöhässä. Tarkastusvaliokunnan mielestä olisi harkittava kokonaisvastuun ja -koordinaation siirtämistä valtioneuvoston kanslialle.
Pauli Kiuru (kok)
Tarkastusvaliokunnan jäsen