Aamulehti 31.5.2019
Koulutusviennistä uusi Nokia
Sipilän hallituksen aikana opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen johdolla purettiin johdonmukaisesti koulutusviennin esteitä. Nyt on mahdollista myydä tutkinto - ja tilauskoulutusta yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, ammattikouluissa ja IB-lukiossa.
Tulokset ovat olleet merkittävät. Vuonna 2017 Suomen koulutusvienti oli jo 310 miljoonaa euroa ja 2018 vienti todennäköisesti ylitti tavoitellun 250 miljoonan euroa. Kymmenen vuoden tavoite miljardin vuosittaisesta koulutusviennistä saattaa jopa ylittyä. Koulutusviennistä on hyvää vauhtia kehittymässä Uusi Nokia.
Suomalainen koulutus on kansainvälisesti erittäin tunnettua ja arvostettua. Erityisesti hyvät PISA-tulokset ovat siivittäneet Suomen mainetta eteenpäin. Seurauksena on, että Qatariin ja Arabiemiirikuntiin on myyty kouluja, joissa on suomalainen opetussuunnitelma ja suomalaiset opettajat. Lisäksi suomalaista opettajankoulutusta on myyty mm. Saudi-Arabiaan, Etelä-Afrikkaan ja Indonesiaan.
Suomalaista koulutusta voidaan tilauskoulutuksena myydä niihin maihin, jotka haluavat nostaa omien kansalaistensa osaamistasoa. Tästä koulutusviennistä hyvä esimerkiksi on Tampereen ammattikorkeakoulun International Business- koulutusohjelman käynnistäminen yhdessä yksityisen yliopiston kanssa Egyptissä.
Kaikkein suurimmat markkinat ovat suoraan opiskelijoille myytävässä koulutuksessa. Englanninkielinen koulutus on erittäin kysyttyä aasialaisten, afrikkalaisten ja entisen Neuvostoliiton alueen opiskelijoiden keskuudessa. Entistä useammalla on myös varaa maksaa koulutuksestaan. Kyse on megaluokan bisneksestä. Esimerkiksi Australia myi vuonna 2017 koulutusta 25 miljardilla dollarilla ja kasvua edellisvuodesta oli 22%. Koulutuksen myynti on nopeimmin kasvavia toimialoja maailmassa.
Suomi tulee suoraan opiskelijoille myytävässä koulutuksessa jälkijunassa. Tämä johtuu siitä, että poliittinen vääntö eduskunnassa kesti lähes 10 vuotta, ennen kuin hyväksyttiin lakiesitys, joka ylipäätään mahdollisti Suomessa annettavan koulutuksen myynnin suoraan EU-/ETA alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Toivoa sopii, että uusi hallitus ei romuta hyvän alun saanutta käytäntöä.
Muutamassa vuodessa on nähty, että opiskelijoille myytävä koulutus on bisnesmahdollisuus myös Suomelle. Pienen notkahduksen jälkeen ulkomaalaisten opiskelijoiden hakijamäärät suomalaisiin korkeakouluihin lähtivät uudelleen nousuun syksyllä 2018. Kysyntä kasvaa edelleen, vaikka EU-/ETA alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden pitää nyt maksaa koulutuksestaan. Korkeakoulututkintojen myynnin ohella merkittävää potentiaalia on myös englanninkielisen lukio- ja ammattikoulutuksen myynnissä suoraan opiskelijoille.
Koulutusvienti on valtava mahdollisuus suomalaisille opetusalan ammattilaisille. Kun toiminta-alueena on koko maailma, niin osaajia tarvitaan paljon ja mielenkiintoisia työtehtäviä on tarjolla. Suomalaisille oppilaitoksille koulutusvienti on merkittävä mahdollisuus hankkia lisätuloja. Menestyminen kilpailussa kansainvälisistä opiskelijoista edellyttää korkeaa laatutasoa. Sen myötä voittajia ovat myös suomalaiset opiskelijat, jotka saavat ilmaiseksi sen saman korkeatasoisen koulutuksen, josta ulkomaalaiset ovat valmiita maksamaan.
Arto Satonen
Pauli Kiuru
kansanedustajia