Valkeakosken Sanomat 14.11.2018

Uhrin ja erityisesti lasten etu rangaistuspolitiikassa kärkeen

Eduskunnan käsittelyssä on useita lakimuutoksia, jotka koskevat oikeuspolitiikkaa.  Muutoksia on tulossa törkeiden rikosten rangaistusasteikkoihin, vaarallisten rikollisten riskiarviointiin sekä sakon muuntorangaistukseen. Käsittelyssä on myös lapsiin kohdistuvien seksuaalirikoksia koskevien rangaistusten kiristäminen. Lapsiin kohdistuvia rikoksia on aina pidettävä erityisen törkeinä.

Antti Häkkänen aloitti oikeusministerinä viime vuoden keväällä. Ministeri pystyy omalla aktiivisuudellaan vaikuttamaan kohtuullisen nopeasti lainsäädännön valmisteluun. Toki lopulliseen hyväksymiseen tarvitaan oman eduskuntaryhmän, hallituksen ja eduskunnan enemmistön tuki.

Rikoksista annettavilla rangaistuksilla on kahtalainen merkitys. Ensinnäkin ne pyrkivät ehkäisemään rikollisuutta. Kun teosta seuraa rangaistus, todennäköisyys vahingolliseen käyttäytymiseen pienenee. Lainsäädäntö lähettää selkeän viestin yhteiskunnan arvoista. Siis siitä, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei.  Toisekseen rangaistuksilla sanktioidaan tekoja, joiden vakavuudesta riippuu rangaistuksen ankaruus.

Ehdollista vankeusrangaistusta pidetään usein riittämättömänä rangaistuksena vakavista rikoksista. Kansalaisten on vaikea ymmärtää, miksi rikoksesta tuomittu pääsee rikoksesta niin vähällä. Eduskunnan käsittelyssä onkin lakiesitys, jossa esitetään kiristyksiä ehdollisen vankeusrangaistusten oheisseuraamuksiin.

Rangaistusten kiristämisen lisäksi ensikertalaisuussääntöä on tiukennettu ja vaarallisten rikollisten riskiarviointia laajennettu. Näiden ohella uhrin asemaa on pyritty tietoisesti parantamaan. Oikeudenkäynnissä syytetyn toiminnan tulee olla keskiössä.

Uhrin asemaa rikosprosessissa on kehitettävä kaikin käytössä olevin keinoin. Rikollisella on ollut mahdollisuus jättää rikos tekemättä. Uhrilla ei ole yleensä mahdollisuutta vaikuttaa tilanteeseensa.

Oikeuspolitiikka jää usein varsin vähälle huomiolle. Se on kuitenkin yksi keskeisistä keinoista ohjata yhteiskunnan toimintaa. Ilman uskottavaa oikeusjärjestelmää yhteiskunnan toiminta häiriytyisi. Vallan kolmijaon vääristymiä löytyy jo Euroopasta ja sen lähialueilta. Tilanne on monessa maassa muuttunut huonompaan suuntaan aivan viime vuosina.

Suomi on monella mittarilla mitattuna yksi maailman turvallisimmista maista. Luottamus, hallinnon avoimuus, korruptoitumattomuus, sananvapaus sekä riippumaton media ovat aivan keskeisiä tekijöitä menestyksellemme. Niistä ja toimivasta oikeusjärjestelmästä on pidettävä kiinni. Väärinkäytöksiin on puututtava tiukasti.

Tällä vaalikaudella on johdonmukaisesti kehitetty kriminaalipolitiikkaa. Rikoksista seuraa jatkossa niiden vakavuuden mukainen rangaistus. Lisäksi rangaistuspolitiikan suuntaa on käännetty uhrin asema nykyistä paremmin huomioivaksi.

Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja