Maaseudun Tulevaisuus 9.2.2018

Autiotuvat ovat osa retkeilyperinnettämme

Jokamiehenoikeudet antavat Suomessa luvan vapaaseen luonnossa liikkumiseen. Autiotupaverkosto laajentaa lisäksi mahdollisuuksiamme luontomatkailuun. Autiotuvat ovat osa suomalaista kansalaispuistojen maisemaa, kulttuuriperintöä ja retkeilyperinnettä.

Suomalaiset autiotuvat ovat kaikille avoimia levähdys- ja majoittumispaikkoja. Niissä voi viettää maksutta yhdestä kahteen yötä. Pidempikin vaellus on mahdollista tehdä niin, ettei majoittumisesta tarvitse maksaa euroakaan. Tuvissa tittelit ja oppiarvot ovat merkityksettömiä.

Hoidetut vaellusreitit ja tupaverkosto ovat hyvä perusta virkistys- ja matkailukäytölle. Luonnon kannalta on myös eduksi, että valtaosa vaeltajista pysyy merkatuilla reiteillä.

Vuonna 2016 kansallispuistojen, retkeilyalueiden ja keskeisimpien kulttuuriperintökohteiden kokonaistuloksi arvioitiin 232 miljoonaa euroa ja 2 300 henkilötyövuotta. Työllisyys- ja yritysvaikutukset ovat merkittäviä. Ne kohdistuvat erityisesti alueille, missä työmahdollisuuksia on muuten rajallisesti tarjolla.

Hallitus huomioi vuoden 2018 talousarvioesityksessään kansallispuistot, retkeilyalueet sekä niiden reitit ja palveluvarustuksen autiotuvat mukaan lukien. Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin varattiin talousarvioesityksessä 30,9 miljoona euroa ympäristöministeriön hallinnonalalta ja 6,5 miljoonaa euroa maa- ja metsätalousministeriön puolelta. Valiokuntakäsittelyssä korvamerkattiin vielä erikseen 100 000 euroa lisää autiotupien ylläpitoon ja kehittämiseen.

Metsähallitus ylläpitää 327 tupaa, joista autiotupia on 263. Niistä 62 % on Lapissa ja 31 % Pohjanmaan ja Kainuun alueilla. Loput 7 % ovat Etelä-Suomessa.  Tuvista saa tietoa osoitteesta www.luontoon.fi, jossa on esitelty retkikohteita ja myös tupaverkosto.
 

Pauli Kiuru (kok.)
Kansanedustaja