Eduskuntapuhe: Ajankohtaiskeskustelu kulttuurista 7.3.2018
Ajankohtaiskeskustelu suomalaisen kulttuurin merkityksestä, kehitystrendeistä ja muuttuvasta toimintaympäristöstä (KA 6/2017 vp.)
Avauspuheenvuoro, ed. Pauli Kiuru (kok.)
Arvoisa puhemies
Kiitän puhemiesneuvostoa keskustelualoitteen hyväksymisestä täysistuntoon.Ajankohtaiskeskustelu eduskunnassa osoittaa arvostusta suomalaiselle kulttuurille. Kiitän myös edustaja Pia Viitasta yhteistyöstä aloitteen laatimisessa ja nimien keräämisessä. Saimme vahvan tuen kaikista eduskuntaryhmistä.Kulttuuri on kokonaisuus, joka käsittää tiedon, uskomukset, taiteen, moraalikäsitykset, lain, perinteen sekä kaikki muut sellaiset kyvyt ja tavat, jotka ihminen on yhteiskunnan jäsenenä omaksunut.
Turun yliopiston kulttuurihistorian emeritusprofessori, rehtori ja gradu -työni ohjaaja Keijo Virtanen on sanonut: "Yksilöstä tulee historiallinen vain suhteessa elämäänsä, ympäristöönsä ja aikaansa." Historiattomuus ohentaa sivistystä ja kykyä oivaltaa kulttuurimme hienoja vivahteita.Puolustan pyrkimystä suomalaisen kulttuurin kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen.
Arvoisa puhemies
Meidän on siedettävä, hyväksyttävä ja myös arvostettava erilaisuutta. ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.” Näin sanoo perustuslaki.
Onko kuitenkin olemassa joku yläraja suvaitsevaisuudelle? Suvaitsevien ei pidä sietää loputtomiin suvaitsemattomuutta. Meidän on oltava valmiita puolustamaan länsimaisiin arvoihin perustuvaa avointa ja demokraattista yhteiskuntaa siihen kohdistuvia uhkia vastaan. Toinen vaihtoehto on joustaa loputtomiin ja vaarantaa suomalainen sivistys, kulttuuri, tasa-arvo, oikeusjärjestelmä sekä demokratia. Turvallisuudella ja suomalaisella kulttuurilla on uhkia. Tästä on viime kädessä kysymys myös tiedustelulaeissa. Puolustan suomalaisten oikeutta turvallisuuteen ja omaan kulttuuriin.
Arvoisa puhemies
Tarinan mukaan toisen maailmansodan aikana Winston Churchillille ehdotettiin taiteen ja kulttuurin rahoituksesta tinkimistä. Hänen väitetään vastanneen kysymyksellä: ”Minkä puolesta me sitten oikein taistelemme?” Valtio ilman kulttuuria olisi vain hallintoa ja kansalaiset hallintoalamaisia.
Esittävän taiteen ja museoiden valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa. Työryhmän esityksestä kerätään palautetta lausuntokierroksella. Eppu Normaalin sanoitusta lainaten paperilla on vasta tahroja.
Työryhmän esitys asettaa kiusallisella tavalla vastakkain Helsingin ja muun Suomen. Tampereen Työväen Teatteri olisi menettämässä kansallisnäyttämön aseman. TTT on maamme ainoa ammattimaisesti toimiva työväenteatteri. Se on Suomen kolmanneksi suurin teatteri ja samalla suurin teatteri pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Vuoden 1918 tapahtumista on kulunut sata vuotta. Esitys kaikkien kansallisnäyttämöiden keskittämisestä pääkaupunkiin on elitistinen, historiaton ja ajoitukseltaan tyylitön. Esitystä on pakko hioa ennen lain lopullista hyväksymistä. ”Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää, se eteenpäin työntää, älä siis pelkää.” Puolustan Tampereen Työväen Teatterin asemaa ja kulttuurin alueellista saavutettavuutta.
Arvoisa puhemies
Sisäisen turvallisuuden strategian mukaan kulttuurilla on vaikutusta siihen, miten hyvin yhteiskuntamme kestää vastakkainasettelua ja informaatiovaikuttamista. Lukutaidolla ja kulttuurilla on myös turvallisuusnäkökulma.
Taloudelliset paineet ovat heikentäneet tiedotusvälineiden mahdollisuuksia tutkivaan journalismiin. Se on valitettavaa. Uudeksi keinoksi on otettu lähes reaaliaikainen faktantarkistus. Se oli erinomainen oivallus presidentinvaalin yhteydessä. Toivottavasti saamme jatkoa.Rakentava vastakkainasettelu terävöittää keskustelua. Se pakottaa perustelemaan ja tuomaan faktat esille. Konsensukseen pyrkiminen ilman avointa keskustelua on väkivaltaa. Vain keskusteleva yhteisö menestyy.
Ilman kuuntelutaitoa ei synny keskustelua. Keskusteluun olennaisesti kuuluva kuuntelutaito ja aito pyrkimys toisen ymmärtämiseen luovat pohjan luottamukselle ja sopimiselle. Puhe on yliarvostettua, kuuntelu aliarvostettua. Puolustan laatumediaa, faktoja, kuuntelua ja rakentavaa keskustelua.
Arvoisa puhemies
Suomi on lukutaidon kärkimaita. Peruskoulun päättää Suomessa kuitenkin joka vuosi noin 6 000 nuorta, joilla ei ole riittävää lukutaitoa. Osa nuorista lukee ja kirjoittaa niin huonosti, että arkielämästä selviytyminen on vaikeaa. Myös medialukutaito ja lähdekriittisyys kuuluvat kansalaistaitoihin. Lasten kielenoppimisen on todettu heikentyneen vanhempien muuttuneiden ajankäyttötottumusten vuoksi. Huomiota saa älylaite, ei lapsi. Vain neljännes vanhemmista lukee lapsilleen riittävästi.
Pieni lapsi kaipaa läheisyyttä, lukemista ja tarinoita. Kulttuuriin kuuluu oman äidinkielen hallinta. Ilman kieltä ei ole ajattelua. Ilman ajattelua ei ole kulttuuria. Puolustan kieliämme: suomea, ruotsia ja saamea sekä kirjastojamme. Puolustan myös satuja, tarinoita ja läheisyyttä.
Arvoisa puhemies
Digitaaliset some-palvelut saavat ihmiset kommunikoimaan keskenään. Emme varmuudella tiedä, mihin tiukka heimoutuminen pieniin osatodellisuuksin lopulta johtaa. Digitaaliset alustat voivat tuoda paljon lisää joukkoälyn kautta. Toisaalta ne voivat ottaa meiltä paljon pois joukkoälyttömyydellä.
Gallupit eivät korvaa ajattelua eikä tykkäysten määrä todista asiaa oikeaksi tai vääräksi. Täydellinen tietämättömyys tuntuu antavan some-maailmassa absoluuttisimman varmuuden. Räväkkä väittely on helppo aloittaa, mutta vaikea lopettaa.
Osa some-alustoista on suunniteltu riippuvuutta kasvattaviksi. Äänet ja merkkiviestit ovat kuin Pavlovin koirakokeista. Sylkeä erittyy, mutta aivotoiminta puuttuu. Puolustan vuorovaikutusta ja uusia innovaatioita, kunhan niitä ei tietoisesti tehdä addiktoiviksi.
Arvoisa puhemies
Digitaalinen muutos ympärillämme on nopeaa. Kaikki eivät ole pysyneet mukana. Arviolta pari miljoonaa suomalaista tarvitsee digineuvontaa. Neljännesmiljoona yli 65-vuotiaista ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Digitaidoton on vaarassa syrjäytyä.
Ikääntyneiden ihmisten saamiseksi mukaan tarvitaan erityinen ponnistus. Valtiovarainministeriön AUTA-hanke on tehnyt hyvää kokeilu- ja selvitystyötä. Seuraavassa hallitusohjelmassa ikääntyneiden digitaitojen parantamiseen tarvitaan lisää vauhtia. Vastuuta ja rahoitusta pitää antaa kirjastoille, kansalaisopistoille sekä muulle vapaalle sivistystyölle digitaitojen jalkauttamiseksi ikäihmisille. Uuden oppiminen sekä sosiaalinen kanssakäyminen lisää omatoimisuutta ja hyvinvointia sekä kotona vietettäviä elinvuosia.
”Ei elämästä selviä hengissä, eikä ainakaan missään jengissä”, näin lauloi meille Juice Leskinen ja niinhän se on. Aivotutkijan mukaan kulttuuria harrastava elää kuitenkin kolme vuotta pidempään kuin kulttuuria välttelevä. Sosiaalisuus ja kulttuuri tukevat toisiaan. Puolustan digitaitojen opettamista ikäihmisille.
Arvoisa puhemies
Kulttuurilla ja luovalla taloudella on huomattavat taloudelliset vaikutukset. Kulttuuri ja luovat alat ovat jo Euroopan kolmanneksi suurin työllistäjä. Myös pienet kunnat voivat tavoitella suuria Mänttä-Vilppulan tavoin. Jos ei yritä, ei voi onnistua. Epäonnistumisen pelko on menestymisen suurin este. Sen tietävät ehkä parhaiten kulttuurikentän ritarit - freelance-taitelijat ja keikkamuusikot. ”Tuhansia töitä, valvottuja öitä.” Puolustan harkittua riskinottoa ja kulttuuriyrittäjyyttä.
Arvoisa puhemies
Kulttuurin ja urheilun piiristä on noussut julkisuuteen vastenmielisiä häirintätapauksia niin Suomessa kuin ulkomailla. Alan toimijoiden on otettava vastuu ja putsattava epäterveet piirteet omasta piiristään. Vaikeneminen ja hiljainen hyväksyntä eivät ole vaihtoehto.
Kesäkuussa saamme käsiteltäväksemme liikuntapoliittisen selonteon. Suomen mitalisaalis jäi olympialaisissa verrokkimaitamme Ruotsia ja Norjaa pienemmäksi. Selonteossa on syytä tarkastella nuorien urheilijoidemme tuntemaa epävarmuutta taloudestaan ja uran jälkeisestä tulevaisuudestaan. Se voi olla yksi selittävä tekijä mitalitilastojen eroihin.
Kulttuurit ja kansat, jotka eivät ole pystyneet uudistumaan, ovat lopulta tuhoutuneet. Kun vanha tapa toimia menettää elinvoimansa ja merkityksensä, on tilalle hyväksyttävä uusia. Kulttuuri on jatkuvassa muutostilassa. Joidenkin tapakulttuurimme piirteiden toivoisin kuitenkin pitävän pintansa myös tulevaisuudessa.
Me suomalaiset arvostamme rehellisyyttä, naisten ja miesten tasa-arvoa, vaatimattomuutta, sopimusten noudattamista, sovituista tapaamisajoista kiinni pitämistä sekä rauhallista keskustelua.
Ja lopuksi – suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu ruokailu lippalakki päässä. Puolustan perinteisiä ruokatapoja.