Aamulehti 26.9.2018
Lukutaidon merkitys kasvaa – osaamiserot huolestuttavia
Äidinkieli ja hyvä lukutaito ovat ajattelun ja oppimisen perusta. Lukutaito on välttämätöntä itsensä kehittämiselle ja yhteiskunnalliselle osallistumiselle. Ilman monipuolista lukutaitoa voi jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Syrjäytyminen tai tunne syrjäytymisestä on yhteydessä moniin muihin ongelmiin.
Lukutaito ja lähdekriittisyys liittyvät Suomen sisäiseen turvallisuuteen. Keksittyä tai vääristeltyä tietoa käytetään hyväksi. Vaikuttaminen voi tulla Suomesta tai ulkomailta. Valeuutisia sisältävä tviitti jaetaan 70 % todennäköisemmin kuin totuudessa pysyvä. Lähitulevaisuudessa joudumme varautumaan myös siihen, että videot ja äänitteet ovat teknisesti manipuloitavissa lähettäjän haluamaan muotoon. Valeviestit leviävät sosiaalisessa mediassa nopeasti. Tämä haastaa vakavasti otettavat mediat ja viranomaisviestinnän.
Suomi on ollut lukutaidossa maailman kärjessä. Valitettavasti yhä useamman koululaisen lukutaito on osoittautunut riittämättömäksi. Valtion talousarvoesityksessä kiinnitetään huomiota oppilaiden välisten osaamiserojen kasvamiseen.
Lukeminen edistää terveyttä ja hyvinvointia. Lukeminen on tehokas tapa alentaa stressiä. Jo kuudessa minuutissa lukemisen aloittamisen jälkeen syke laskee ja lihasjännitys vähentyy. Kirjallisuus auttaa ymmärtämään erilaisia ihmiskohtaloita. Empatiakyky ja sosiaaliset hoksottimet kehittyvät. Lapset, joille luetaan iltasatuja, nukkuvat keskimäärin puoli tuntia pidempään kuin lukuhetkettä jääneet.
Vastuu lukutaidon edistämisestä on yhteinen. Perheet ja huoltajat, päiväkodit, koulut sekä kunnat ovat keskiössä. Jokaisella on vastuu myös omista valinnoistaan. Pidättäytyminen päämäärättömästä verkkoselailusta voi olla ensimmäinen askel kohti luettua kirjaa.
Koulutusjärjestelmän ja yhteiskunnan on tarjottava riittävästi edellytyksiä lukemisen edistämiselle. Kirjastot, kansalaisopistot ja muu vapaa sivistystyö kannattaa pitää kunnossa.
Pauli Kiuru (Kok)
Eduskunnan kirjaston hallituksen puheenjohtaja