Aamulehti 12.8.2018

Japanin ja Kiinan väestökehitys antaa maailmalle toivoa

Ihmiskunnan tulevaisuutta varjostaa monta uhkaa. Eri tekijät kytkeytyvät toisiinsa verkostomaisesti luoden vaikeasti hallittavia muutostrendejä. Syyt ja seuraukset sekoittuvat keskenään. Esimerkiksi vuosikymmenen alussa alkaneen arabikevään ja Syyrian sodan taustalta löytyvät väestönkasvun, ilmastonmuutoksen ja ruuan sekä veden saatavuusongelmat. Konfliktit ja näköalattomuus johtavat puolestaan muuttoliikkeisiin.

Globaalisti tarkastellen tilanne on pahenemassa. Maapallon väkiluku on yli 7,6 miljardia. Afrikassa asuu 1,3 miljardia henkilöä. YK:n pessimistisimmän arvion mukaan vuonna 2100 Afrikassa on 4,8 miljardia ihmistä. Lisäys mantereella on siten 3,5 miljardia, joka vastaa noin viittä Euroopan, reilua 600 Suomen tai vaihtoehtoisesti yli 15 000 Tampereen väkilukua. Eurooppa on jo saanut vasta hieman esimakua tulevasta. Väestönkasvu ja ilmastonmuutos seurausilmiöineen voivat johtaa ongelmiin, jotka eivät ole enää hallittavissa.

Maailmassa on maita, jotka ovat tietoisesti tai osin tahtomattaan saaneet väestönkasvun hidastumaan tai jopa kääntymään laskuun. On hämmästyttävää, että nämä maat ja niiden saavutukset näyttäytyvät julkisessa keskustelussa säännönmukaisesti ongelmalähtöisesti. Vallalla on outo kaksoisstandardi. Toisaalta ilmastonmuutosta ja väestönkasvua kauhistellaan, mutta väestöltään pieneneviä maita ei haluta nähdä positiivisessa valossa.

Väestörakenteen nopeat muutokset ovat yhteiskunnille kieltämättä haastavia. Pullistumat tai painaumat väestöpyramidissa vaikuttavat esimerkiksi huoltosuhteeseen. On kuitenkin huomioitava, että jatkuva kasvu tuo mukanaan kumulatiivisen ongelman. Rajallisessa maailmassa väestönkasvu ei voi jatkua äärettömiin. Vähenemisestä aiheutuvat pulmat ovat sen sijaan väliaikaisia ja ainakin osin hallittavissa.

Esimerkiksi Kiinan ja Japanin tulevaa kehitystä kannattaa seurata tarkasti. Molemmat maat joutuvat ratkaisemaan alhaisen syntyvyyden ja vanhenevan väestön tuomat kysymykset tulevina vuosikymmeninä ennen uuden tasapainon saavuttamista.

YK:n korkeimman kasvuennusteen mukaan vuonna 2100 maailmassa on 11,2 miljardia ihmistä. Tuon ennusteen rinnalle olisi saatava YK:n ja maailman maiden yhteinen pitkän aikavälin tavoite, joka vähentäisi maailman väkiluvun takaisin 7,6 miljardiin ja mielellään allekin.

Pauli Kiuru
Kansanedustaja (kok.)