Aamulehti 1.7.2018

Irakin auttaminen ehdolliseksi – omat kansalaiset otettava vastaan tuen ehtona 

Eduskunta käsitteli Irak-selontekoa keskiviikkona 27. kesäkuuta. Tarkoitus on, että Suomi jatkaa turvallisuusyhteistyötä Irakissa myös vuonna 2019 osana kansainvälistä koalitiota.

Vuonna 2015 Suomeen saapui 32 500 turvapaikanhakijaa. Heistä irakilaisia oli 20 500. Kielteisten ja lainvoimaisten turvapaikkapäätösten määrä on kasvanut. Työskentely Irakin hallinnon kanssa on vaikeaa. Irak ei ole halukas ottamaan takaisin kansalaisiaan, joilla ei ole Suomessa laillista lupaa oleskelulleen. Palautukset takkuilevat Irakin hallinnon asenteen vuoksi, ja se on myös ristiriidassa maan oman perustuslain kanssa.  Keneltäkään ei pidä riistää oikeutta kotimaahansa. Pidän Irakin kielteistä asennetta omiin kansalaisiinsa ihmisoikeusloukkauksena. Vertauksena on hyvä todeta, että Suomen perustuslain mukaan suomalaisia ei saa estää saapumasta kotimaahansa.

Valtiovarainvaliokunta kiinnitti talousarviomietinnössään joulukuussa 2017 huomiota palautuksiin. ”Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen jääminen Suomeen päätöksestä huolimatta rapauttaa järjestelmää ja sen uskottavuutta sekä lisää sisäisen turvallisuuden riskejä”, mietinnössä todetaan. Edelleen eduskunnan hyväksymässä mietinnössä todetaan seuraavasti: ”Valiokunta kannustaakin hallitusta edelleen solmimaan palautussopimuksia kohdemaiden kanssa. Erityisen tärkeää sisäministeriön mukaan on saada toimiva palautussopimus Irakin kanssa.”

Maahanmuuttoviraston selvityksen (13.6.18) mukaan Etelä-Irakin turvallisuustilanne on parempi kuin Keski- ja Pohjois-Irakissa. Selvityksessä todetaan, että ”laissa määritellyt toissijaisen suojelun myöntämisen edellytykset eivät täyty kaikkien irakilaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla.” Suomen linja ei ole Ruotsiin verrattuna yleisesti tiukempi, kuten on annettu usein ymmärtää.

Täytäntöönpanokelpoisten palautuspäätösten ruuhka on vasta edessäpäin. Täytäntöönpanokelpoista päätöstä odottavia irakilaisia on Suomessa useita tuhansia. Kyse on turvapaikanhakijoista, jotka ovat saaneet Maahanmuuttovirastosta tai hallinto-oikeudesta kielteisen päätöksen, mutta valitusprosessi on edelleen kesken. Osa hakijoista on jättänyt uuden turvapaikkahakemuksen, jolloin prosessi useimmiten käynnistyy uudelleen. Pitkittynyt prosessi ei ole hakijan eikä Suomen etujen mukaista.

Suomella ei ole Irakin kanssa edelleenkään voimassa olevaa palautussopimusta. Irak siirsi kevään 2018 neuvottelut syksyyn. Ruotsilla sopimus on, mutta Irak ei sitä noudata. Johtopäätös on, että Irakin hallinto ei halua kansalaisiaan takaisin, mutta kansainvälinen apu kelpaa mainiosti. Vuonna 2019 tukea on tarkoitus antaa ulkoministeriöltä ja puolustusministeriöltä yhteensä lähes 25 miljoonaa euroa. Kevään 2018 lisätalousarviossa Irak sai noin 5 miljoonaa euroa humanitaarisen apuun ja miinanraivaukseen.

Tilanteen korjaamiseksi apu on ehdollistettava. Sitä ei pidä antaa, jos Irak ei ota vastaan omia kansalaisiaan. Ehdollistaminen on tehtävä yhdessä EU-maiden kanssa, jotta vipuvarsi on riittävä. Mukana järjestelyissä on oltava erityisesti Saksan ja Ranskan, jotta toivottu tulos saadaan.

Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen