Suur-Tampere 7.6.2017

Introvertit – Suomen suurin vähemmistö

Kansanedustajat saavat paljon yhteydenottoja sekä järjestöiltä että yksittäisiltä kansalaisilta. Jokainen haluaa tuoda oman asiansa esiin tärkeänä ja kannaltaan myönteisessä valossa. Isojen organisaatioiden palkatut juristit ja asiantuntijat tekevät työtään täysipäiväisesti. Pienillä kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen. Edunvalvonta ei ole symmetristä. Hiljaiset ja pienet jäävät jalkoihin.

Ihmiset voidaan jakaa introvertteihin ja ekstrovertteihin. Osa meistä edustaa välimuotoa eli ambiverttejä. Ulospäin suuntautuneet ekstrovertit pitävät sosiaalisista tilanteista ja vuorovaikutuksesta. Introvertit ovat hiljaisempia ja pohdiskelevampia. He miettivät asioita pidempään ja ottavat kantaa harkitummin. Yhteiskunta on muuttumassa nopeatempoisemmaksi ja hälisevämmäksi.  Puheliaisuutta ja nopeaa päätöksentekoa arvostetaan. Ääripäissään vastakkain ovat vatulointi ja sählääminen.

Arvelen, että poliitikoista valtaosa on ekstroverttejä tai ainakin ambiverttejä. Palautetta saamme varmasti eniten ekstroverteiltä. Heidät tunnistaa esimerkiksi toritapahtumista siitä, että he ovat ensimmäisinä ministerin tai kansanedustajan luona keskustelemassa. Introvertti ei tule tapahtumaan ollenkaan tai tarkkailee keskustelua kauempaa. Myös hänellä voi olla tärkeää sanottavaa.

Mitkä puolueet jatkavat hallituksessa?

Perussuomalaiset valmistautuvat puoluekokoukseensa, joka pidetään 10.–11. kesäkuuta. Timo Soini luopuu tehtävästään. Uudeksi puheenjohtajaksi on ehdolla kuusi henkilöä. Todennäköisimmäksi voittajaksi on veikattu Jussi Halla-ahoa tai Sampo Terhoa.

Jokainen puolue tekee omat päätöksensä. Toisten puolueiden kansanedustajien ei ole tahdikasta ottaa valintaan etukäteen kantaa. Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten muodostaman hallituksen jatkosta on alkanut näkyä pohdintoja. Joidenkin arvioiden mukaan hallitus ei voi jatkaa, jos puheenjohtajaksi valitaan Halla-aho. Hallituksen jatkamisen kannalta uuden puheenjohtajan nimeä olennaisempaa on, miten valittu puheenjohtaja ja puolue sitoutuvat hallitusohjelmaan. Vaalipuheet pidetään ennen puoluekokousta. Faktat ovat käytössä vasta valintojen jälkeen.   

Jos Perussuomalaiset ei jatkaisi hallituksessa, niin tilalle tulisivat todennäköisimmin RKP ja Kristillisdemokraatit. Arvelen, että kaksi kynnyskysymystä nousisi sitä ennen esille. Nyt hallitusohjelmassa ja lausuntokierroksella oleva kielikokeilulaki hyllytettäisiin ja alkoholilain kokonaisuudistus pysähtyisi.

Pauli Kiuru (kok.)
Kansanedustaja, ambivertti