Aamulehti 8.12.2017
Kansalaisaloite on demokratian täsmäase
Kansalaisaloite on muutamassa vuodessa saanut vahvan suosion. Laki kansalaisaloitteesta tuli voimaan maaliskuussa 2012. Lain mukaan kansalaisilla on mahdollisuus saada konkreettinen lakiehdotus tai väljempi ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä eduskunnan käsiteltäväksi. Aloite voi koskea myös olemassa olevan lain kumoamista. Edellytyksenä on, että aloitteen tueksi on kerätty vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa.
Aloitteita on laitettu vireille ”Kansalaisaloite.fi” palvelussa 666 kappaletta. Niistä 19 on saanut riittävän tuen edeten siten eduskunnan käsittelyyn. Ensimmäinen kansalaisaloite koski turkistarhauksen lakkauttamista Suomessa. Aloite hylättiin eduskunnassa äänestyspäätöksellä.
On kansainvälisesti poikkeuksellista, että aloitteita voi tehdä ja kannattaa verkkopalvelussa. Helppo käytettävyys on epäilemättä lisännyt aloitteiden ja palvelun suosiota. Allekirjoituksia on kertynyt yhteensä reilut kaksi miljoonaa, ja noin kolmannes äänioikeutetuista on allekirjoittanut vähintään yhden aloitteen.
Aloitteiden tuki vaihtelee suuresti. Aloite tasa-arvoisesta avioliitosta keräsi 166 851 tukijaa. Aloite myös menestyi eduskuntakäsittelyssä. Osa aloitteista on saanut vain alle 200 allekirjoitusta. Heikko kannatus antaa myös arvokasta informaatiota. Jos tukea ei tule, niin kansa ei pidä asiaa tärkeänä. Kansalaisaloitteen avulla on mahdollista saada asia julkiseen keskusteluun ja mittauttaa aloitepalvelussa sen saama tuki. Kansalaisaloitesivustolla voi seurata tuen kertymistä numeroina ja havainnollisena graafisena kuvaajana.
Vaikka suurin osa eduskuntaan edenneistä aloitteista on hylätty, on niillä silti voinut olla vaikutusta lainsäädäntöön. Aloitteet ruotsin kielen valinnaisuudesta kaikilla kouluasteilla ja aloite energiatodistuslain muuttamisesta teknisesti hylättiin. Eduskunnan käsittelyssä hyväksytyt lausumat ovat kuitenkin vieneet lainsäädäntöä muutaman vuoden viiveellä aloitteentekijöiden toivomaan suuntaan. Tällä hetkellä eduskunta käsittelee hallituksen esitystä eli tulevaa lakia kielikokeilusta ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.
Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja