Aamulehti 3.8.2017

Nettiäänestys on riski luottamukselle
 
Hallitus linjasi lokakuussa 2016, että ”Suomessa valmistellaan siirtymistä sähköiseen äänestykseen perinteisen äänestyksen rinnalla kaikissa vaaleissa. Oikeusministeriö tekee hallituksen linjauksen mukaisen esiselvityksen nettiäänestyksen käyttöönotosta.” Työryhmän selvityksen on tarkoitus valmistua 30.11.2017 mennessä. Uusi oikeusministerimme Antti Häkkänen ei ole vielä ottanut asiaan kantaa selvitystyön ollessa kesken.

Sähköisellä äänestyksellä voidaan tarkoittaa äänestyspaikalla vaaliviranomaisen valvonnassa tapahtuvaa äänestämistä. Nettiäänestyksellä tarkoitetaan valvomattomissa olosuhteissa tapahtuvaa etä-äänestystä internetiä eli tietoverkkoyhteyttä hyväksikäyttäen. Välimuotona on tilanne, jossa nettiäänestys tapahtuu valvotuissa olosuhteissa vaaliviranomaisen luona laitteilla, jotka ovat tietoverkon kautta yhteydessä keskitettyyn vaaliuurnaan.

Työryhmä keskittyy työssään nettiäänestykseen eli äänestämiseen tietoverkon välityksellä  valvomattomissa olosuhteissa.

Äänestysaktiivisuuden lisääminen ja demokratian edistäminen ovat kannatettavia tavoitteita. Uudet äänestystavat eivät välttämättä korvaisi nykyisiä, vaan ne toimisivat rinnalla täydentävinä mahdollisuuksina. Huolellisesti toteutettuna digitaalisuus poistaisi epäselvien äänestysmerkintöjen tulkintaongelman. Hylättyjä lippuja tulisi myös vähemmän, koska ylimääräisten merkintöjen tekeminen ei olisi mahdollista. Aikaisemmissa selvityksissä on myös arvioitu, että nettiäänestyksellä voidaan lisätä nuorten, ulkomailla oleskelevien ja vammaisten osallistumisaktiivisuutta.

Suhtauduin pitkään myönteisesti uusien äänestysmahdollisuuksien kehittämiseen. Varautuneisuuteni on kuitenkin lisääntynyt. Kaikki, mikä on teknisesti mahdollista, ei ole kuitenkaan aina tarpeellista ja viisasta. Vuoden 2008 kuntavaaleissa kolmessa kunnassa järjestettiin kokeilu äänestyspaikoilla tapahtuvasta sähköisestä äänestyksestä. Kokeilu epäonnistui. Kuntien äänestykset oli uusittava.

USA:n presidentinvaalien esimerkki oli pysäyttävä. Luottamus järkkyi ja ilmaan jäi vakava epäilys ulkopuolisesta vaikuttamisesta. Pelkkä epäilys ja luottamuksen rakoilu valittuja päättäjiä ja vaalijärjestelmää kohtaan ovat demokratiaa rapauttavia riskejä.

Presidentinvaalit lähestyvät Suomessa. Lähihistoriastamme muistamme vaaleja, joissa tulos on ollut pienestä marginaalista kiinni. Tulosten oikeellisuutta ei ole kuitenkaan kyseenalaistettu, koska luottamus järjestelmämme toimivuuteen on vahva.  Nettiäänestys saattaisi jättää etuihinsa nähden liian suuren riskin kybervaikuttamiselle ja disinformaation levittämiselle. Poliittinen järjestelmä voisi ajautua pahimmillaan sekasortoon.

Yksilötasolla on myös muistettava vaaleihin olennaisesti liittyvä vaalisalaisuus ja vaalivapaus. Valvomattomissa tilanteissa ulkopuolinen painostuksen riski kasvaa – salaisuus ja vapaus ovat vaarassa. Tietojärjestelmiin murtautuminen voi pahimmillaan johtaa siihen, että yksityisten kansalaisten äänestyskäyttäytyminen julkaistaisiin verkossa. Lähihistoriassa monen ison ja luotettavana pidetyn toimijan järjestelmiin on tunkeuduttu. Jopa miljoonia salasanoja on joutunut vääriin käsiin. Pienikin epäilys oman vaalikäyttäytymisen vuotamisesta julkisuuteen vaikuttaisi arvaamattomalla tavalla äänestysaktiivisuuteen.

Digitaalisuus sopii paremmin mielipidetiedusteluihin, aloiteoikeuteen sekä neuvoa-antaviin kansanäänestyksiin. Niissä ei tehdä lopullista päätöstä esitettävästä asiasta, ja siksi riskit ovat rajatumpia. Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa voi tehdä kunnille kuntalaisaloitteita sekä kannattaa ja seurata muiden tekemiä aloitteita. Kansalaisaloite.fi palvelussa 50 000 kannatusilmoitusta keräämällä lakiesitys etenee eduskunnan käsiteltäväksi.

Oikeusministeriön asettaman työryhmän selvitystyössä pyritään löytämään ratkaisuja ongelmakohtiin. Mikäli toimivat keinot löydetään, nettiäänestystä voidaan edistää. Hallitsemattomia riskejä ei pidä kuitenkaan ottaa.
 

Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja