Aamulehti 20.4.2017

Hossa: kansallispuisto, eräpuisto vai puuhamaa? 

Aamulehti julkaisi (la 1.4.) sivun artikkelin Hossan kansallispuistosta otsikolla ”Kuka ampuu eläimiä kansallispuistossa?”. Uusin ja samalla 40. kansallispuistomme avataan 17. kesäkuuta. Presidentti Sauli Niinistö osallistuu avajaisjuhlallisuuksiin samoin kuin eduskunnan ympäristövaliokunta. Uuden kansallispuiston perustamisesta sovittiin hallitusohjelmassa Suomen itsenäisyyden100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Luonnonsuojelulaki lähtee ajatuksesta, että eläinten tappaminen ja hätyyttäminen on kiellettyä kansallispuistoissa. Tästä on poikettu Hossan kansallispuistolakiesityksessä kahdeksalla eri tavalla, joka on ennätys kansallispuistojen osalta. Pohjois-Suomen kansallispuistoja perustettaessa on huomioitu 1930-luvulta peräisin olevat säännökset, jotka antavat paikallisille metsästysoikeuksia. Perustuslakivaliokunta on vuonna 2010 käsitellyt tätä metsästyslain kohtaa. Se totesi, että mahdollisuus asettaa paikkakuntalaiset eri asemaan muihin verrattuna perustuu metsästyslakiin, eikä se ole perustuslain kannalta ongelmallinen. Sääntely on riittävän täsmällistä ja tarkkarajaista.

Maa- ja metsätalousvaliokunta antoi Hossan kansallispuistolakiesityksestä ympäristövaliokunnalle lausunnon, jossa esitettiin myös ulkopaikkakuntalaisille metsästyksen sallimista. Hallituksen esitys ja maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto olivat keskenään ristiriidassa. Eduskuntakäsittelyn kannalta ratkaisevassa roolissa on ympäristövaliokunta, jonka päätösehdotuksen pohjalta täysistunto ratkaisee asian. Ympäristövaliokunta sai työnsä valmiiksi keskiviikkona 19. huhtikuuta.

Maa- ja metsätalousvaliokunta tarkasteli asiaa siitä näkökulmasta, mikä sen tehtäviin kuuluu. Metsästys ja kalastus ovat sille kuuluvia asioita. Ympäristövaliokunnassa korostuu puolestaan ympäristön- ja luonnonsuojelu. Molempien valiokuntien on huomioitava vastuullisesti myös taloudelliset vaikutukset.

Ympäristövaliokunta päätyi yksimielisesti sille kannalle, ettei metsästysoikeuksia perustettavassa Hossan kansallispuistossa tule laajentaa hallituksen esityksestä. Ympäristövaliokunnan ja maa- ja metsätalousvaliokunnan kannat poikkeavat siis toisistaan. Pienenä tarkennuksena ympäristövaliokunta tosin esittää, että ulkopaikkakuntalaiselle voidaan poikkeusluvalla antaa mahdollisuus suurpetojen poistoon tilanteissa, joissa tarvitaan erikoisosaamista. Näkökulma on puiston käyttäjien turvallisuuden varmistamisessa. Päätösvalta on Metsähallituksella.

Kansallispuistot ovat aluetaloudelle merkittäviä vetovoimatekijöitä. Valtion kansallispuistoihin sijoittama euro palautuu kymmenkertaisena yhteiskunnalle matkailua tukevana yritystoimintana ja työpaikkoina. Erityisesti kansainvälisille matkailijoille kansallispuistostatus on tärkeä. Metsästysoikeuden laajentaminen olisi vaarantanut kansainvälisen luokituksen saamisen ja siten myös Hossan houkuttelevuuden matkailukohteena. Kansallispuiston sijasta olisimme saaneet ”eräpuiston”, jota myös joissakin lausunnoissa ehdotettiin. Eräpuiston käsite on vieras Suomen lainsäädännössä. Pisimmälle menevissä asiantuntijalausunnoissa kansallispuistoon esitettiin reittejä moottorikelkoille, ”koska alueella tulee saada harrastaa kaikkia luonnosta nauttimisen tapoja”. Näin pitkälle vietynä kansallispuistoajatus olisi vesittynyt puuhamaaksi.

Metsästys on Kainuussa edelleen mahdollista ”etelän miehille”. Hossan kansallispuisto (11 094 ha) kattaa vain kolme prosenttia Metsähallituksen lupametsästysalueesta Suomussalmen kunnassa. Lähistöllä on laajoja ulkopaikkakuntalaisille sopivia alueita, jotka ovat jopa erämaisempia kuin Hossan kansallispuisto. Metsästysmatkailijat voivat käyttää myös jatkossa kansallispuiston majoituspalveluita. Vain noin yksi prosentti Hossan alueen kävijöistä on ilmoittanut käyntinsä syyksi metsästyksen. Jo pelkästään taloudellisilla argumenteilla ympäristövaliokunnan päätös oli oikea. Hossasta tulee kansallispuisto.

Pauli Kiuru (kok.)
Kansanedustaja
Kokoomuksen ympäristövaliokuntavastaava