Aamulehti 2.6.2017

Tapon vanhentumisajan pidentämiseen on poliittista tahtoa

Markus Talvio kirjoitti rikosten vanhentumisesta (AL 28.5.2017). Nykyisen rikoslainsäädäntömme mukaan syyteoikeus murhasta ei vanhennu. Sen sijaan, mikäli teko arvioidaan tutkinnassa tapoksi, vanhentuu syyteoikeus 20 vuodessa. Kirjoituksessaan Talvio suhtautui epäillen tapporikosten vanhentumisen pidentämiseen. Edelleen Talvio totesi, ettei mikään estä muuttamasta lainsäädäntöä, jos tahtoa on.

Eduskunnassa tällaista tahtoa ilmeni keväällä 2016. Asiaa on mielestämme tarkasteltava ennen kaikkea uhrin ja hänen omaistensa näkökulmasta, ei rikoksentekijän puolesta. Tekemässämme lakialoitteessa esitimme tapon 20 vuoden syyteoikeuden vanhentumisajan poistamista. Muutosta esitetään rikoslain 8 luvun 1 pykälään, johon lisättäisiin uusi momentti. Se kuuluu seuraavasti: "Kuitenkaan oikeus syyttää taposta ei vanhennu.” Aloitteen allekirjoitti peräti 162 kansanedustajaa, mikä on poikkeuksellisen suuri määrä. Kaikki pirkanmaalaiset kansanedustajat olivat myös allekirjoittajien joukossa. Aloite on linjassa hallitusohjelman kriminaalipolitiikan linjauksiin. Hallitusohjelmassa pyritään sekä parantamaan rikoksen uhrin asemaa että varmistamaan rangaistusten oikeudenmukaisuus suhteessa teon moitittavuuteen.

Ruotsin lainsäädäntöä muutettiin 2010 vastaavalla tavalla Olof Palmen tapauksen johdosta. Teknisen tutkinnan menetelmät ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä, ja tulevaisuuden menetelmiä on mahdotonta edes ennustaa. Lain tulee seurata tai jopa ennakoida tulevia muutoksia. Luonnollisesti on huomioitava rikosoikeusjärjestelmän logiikka. Yksi vaihtoehto on pidentää tapon vanhentumisaika esimerkiksi 30 vuoteen. Lakialoite on lakivaliokunnan käsittelyssä.

Pauli Kiuru (kok)
Arto Satonen (kok)
Kansanedustajia