Valkeakosken Sanomat 17.3.2015
Nato-optio harhaa, EU-armeijalle ei kannatusta
Eduskunta käsitteli kaksi vuotta sitten valtioneuvoston selontekoa Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikamme tärkeimmät tehtävät ovat itsenäisyytemme, alueellisen koskemattomuutemme sekä perusarvojemme turvaaminen. Puolustuspolitiikalla pitäisi luoda edellytykset näiden tavoitteiden toteuttamiselle.
Koko maan kattavaa uskottavaa puolustusvalmiutta ja sotilasliittoon kuulumattomuutta on vaikea sovittaa yhteen. Materiaalin kustannuskehitys ja kaluston laaja vanheneminen eivät mahdollista vaikuttavuudeltaan nykytasoisen puolustusvoimien ylläpitoa. Määrärahoja on lisättävä tulevalla vaalikaudella parlamentaarisen selvitysryhmän ehdotusten mukaisesti.
Tilanne Euroopassa on muuttunut. Venäjä on toiminnallaan Ukrainassa rikkonut kansainvälistä oikeutta. Sen lopullisia tavoitteita ei voi varmuudella ennustaa. Etupiiriajattelu ja voimapolitiikka ovat palanneet. Viitteitä siitä saatiin jo vuonna 2008 Georgian sodassa. Venäläinen politiikka arvostaa kovuutta ja valtaa – niin pitkälle edetään kuin aidat kaatuvat.
Suomen sotilaallinen asema ei muodosta riittävän vankkaa aitaa. Naton rauhankumppanina saisimme tiukassa paikassa vain vastaavaa tukea kuin Ukraina – sympatiaa ja pakoteapua. Naton varsinaisena jäsenenä tukenamme olisi liittokunnan 5. artikla. Se mahdollistaisi myös sotilaalliset toimet.
Puolustusliiton tarkoitus on sotien ja kriisien estäminen jo ennakolta. Voimankäyttöä ei kannata Natoa vastaan edes harkita. Neuvostoliitto tai Venäjä ei ole hyökännyt suoraan yhtään Nato-maata vastaan.
Nato ei hyväksy joukkoonsa kriisimaita. Liittyminen edellyttää, että se hyväksytään jokaisen 28 Nato-maan parlamentissa. Kyseessä on vähintään 1 – 2 vuoden prosessi. Nato-optiosta puhuminen on harhaanjohtavaa turvallisuustunteen ylläpitoa.
Seuraavalla vaalikaudella eduskunnalle on annettava selonteko Nato-jäsenyyden vaikutuksista. Se voidaan tehdä myös yhteistyössä Ruotsin kanssa. Pidän Natoa Suomen turvallisuuden kannalta mahdollisuutena. Uskon selonteon osoittavan, että Suomen kannattaisi liittyä Natoon 22 muun EU-maan rinnalle.
Yhteinen EU-armeija ei saa jäsenmaidensa kannastusta. On vaikea nähdä siitä saatavaa etua, koska valtaosa EU-maista on jo Naton jäseniä. Parempi olisi, jos koko EU liittyisi Natoon.
Pauli Kiuru
Kansanedustaja (kok)
Julkaistu myös:
Sydän-Hämeen Lehti 18.3.2015