Aamulehti 9.12.2015
Ympäristörikoksiin puututtava nopeasti
Pariisin ilmastokokouksen myötä on syytä nostaa keskusteluun myös muita ympäristöasioita. Vuonna 2014 Suomessa kirjattiin 423 ympäristörikosta. Törkeitä ympäristön turmelemisia tulee rikostutkintaan vuosittain 5 – 15 kappaletta. On hyvin todennäköistä, että merkittävä osa ympäristörikoksista jää pimentoon. Kiinnijäämisriskiä pyritään lisäämään ympäristörikostorjunnan terävöittämisellä. Tavoitteena on ennaltaehkäisevän vaikutuksen lisäksi saada perittyä valtiolle takaisin rikoksilla ansaittua varallisuutta.
Ympäristöministeriön ja sisäministeriön yhteishankkeena käynnistettiin vuonna 2014 ”Ympäristörikostorjunnan strategia ja toimenpideohjelma”. Siinä kiinnitetään erityistä huomiota viranomaisyhteistyön parantamiseen ja alan toimijoiden koulutukseen. Poliisiammattikorkeakoulun tehtävänä on osaltaan järjestää toimialarajat ylittävää yhteistä koulutusta ELY-keskuksille, kuntien valvontaviranomaisille ja esitutkintaviranomaisten (poliisit ja syyttäjät) avainhenkilöille. Strategian mukaiset linjaukset on saavutettava kokonaisuudessaan 2020 mennessä.
Ympäristörikoksen motiivina on yleensä taloudellisen hyödyn tavoittelu. Tyypillisiä rikoksia ovat jätteiden laiton hävittäminen luontoon ja sallittujen päästörajojen ylittäminen. Asiallinen hävittäminen maksaa niin yksityishenkilöille kuin yrityksille. Laittoman hävittämisen avulla voidaan saavuttaa kilpaileviin yrityksiin nähden markkinoita vääristävää kilpailuetua. Näin tapahtui esimerkiksi Lokapoikien tapauksessa, jossa muun muassa öljyn saastuttamia vesiä oli laskettu viemäriverkostoon asiallisen hävittämisen sijasta. Ympäristörikoksissa voittajia on vähän, mutta häviäjiä paljon. Ympäristön turmeltumisen lisäksi yhteiskunta menettää verotuloja, ja rehelliset yritykset joutuvat vaikeuksiin markkinahäirikön vuoksi.
Hallitus on päättänyt jatkaa vuonna 2016 harmaan talouden torjunnan lisärahoitusta. 6,4 miljoonan euron panostuksella noin 95 -100 rikostutkijaa voi jatkaa työtään. Kaikkiaan talousrikostutkinnan parissa työskentelee 540 henkilöä. Ympäristörikosten tutkinta ja torjunta on osa tätä työtä. Keskimäärin yksi tutkija tuottaa valtiolle palautettuna rikollishyötynä 95 000 euroa vuodessa. Vastaavasti yhden henkilön kulut ovat vain noin 65 000 euroa samassa ajassa. Myös tätä taustaa vasten harmaan talouden sekä myös ympäristörikosten tutkintaan kannattaa sijoittaa.
Ympäristörikokset eivät ole vähäisiä rikoksia. Esimerkiksi laittomasta kaatopaikasta voi ja pitääkin ilmoittaa viranomaisille. Rikoksista tulee ilmoittaa poliisille tai kunnan ympäristövalvontaan. Myös viranomaisilta edellytetään kasvavaa napakkuutta ympäristörikoksiin suhtautumisessa. Esimerkiksi hallinnollisia pakkokeinoja on uskallettava käyttää entistä tiukemmin.
Pauli Kiuru (kok.)
Kansanedustaja
Julkaistu myös:
Maaseudun Tulevaisuus 11.12.2015